Sähkön tuotantorakenne muuttuu tulevina vuosina kovaa vauhtia hiilineutraaliksi, kun fossiilisista polttoaineista siirrytään päästöttömään tuotantoon. Kulutuksessakin tapahtuu isoja muutoksia muun muassa liikenteen sähköistymisen myötä.
Fingridin siirtokapasiteetin varmistamisesta vastaava johtaja Timo Kiiveri sanoo, että kantaverkon kehittämisessä suurin haaste on tuulivoiman raju kasvu. Tuulivoimayhdistyksen mukaan nykyinen kuuden terawattitunnin tuotanto voisi jopa viisinkertaistua vuoteen 2030 mennessä.
– Lain mukaan Fingrid on velvollinen liittämään verkkoon kaikki uudet tuulipuistot. Verkon suunnittelun ja rakentamisen näkökulmasta tämä on haaste, sillä etukäteen on vaikea arvioida, mitkä suunnitelluista hankkeista lopulta toteutuvat ja ovat elinkelpoisia, Kiiveri toteaa.
Tarve sähkönsiirtoon kasvaa
Suuri osa uudesta tuulivoimatuotannosta näyttää keskittyvän pohjoiseen Suomeen, kun taas sähkön kulutus painottuu etelään. Samaan aikaan sähkömarkkinoilta poistuu perinteistä lämpövoimatuotantoa, joka on toiminut sääriippuvaisen tuotannon säätövoimana.
– Tuulivoiman ja energiantuotannon hajautumisen vuoksi kantaverkkoa tulee vahvistaa laajasti eri puolilla maata, etenkin länsirannikon tuulivoima-alueilla aina Meri-Lappiin saakka. Verkkoon tarvitaan muun muassa uusia sähköasemia ja voimajohtoyhteyksiä, Fingridin verkkosuunnittelun asiantuntija Juhani Tonteri sanoo.
Erityisesti siirtokapasiteetin tarve maan etelä- ja pohjoisosan välillä kasvaa tulevina vuosina. Siirtotarvetta lisää uusi rajajohto Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen välillä.
Tonteri huomauttaa, että kantaverkon suunnittelussa on otettava huomioon myös Olkiluodon kolmannen ydinreaktorin käyttöönotto sekä mahdollinen Hanhikiven ydinvoimalaitoksen rakentaminen.
– Ne edellyttävät paikallisesti suuria verkkoinvestointeja. Suuret yksittäiset tuotantolaitokset ovat pienen maan sähköjärjestelmälle haasteellisia myös siksi, että niiden tuotantokatkoksiinkin on varauduttava, Tonteri jatkaa.
Kantaverkkoon 1,3 miljardin investoinnit
Fingrid tekee kantaverkkosuunnitelmia 10–20 vuodeksi eteenpäin. Timo Kiiveri muistuttaa, että energiamarkkinoiden murrokseen on varauduttu jo pitkään.
Etelän ja pohjoisen välisiä siirtoyhteyksiä parantaa äskettäin valmistunut Rannikkolinja Pohjanmaalle. Seuraavaksi on päätetty rakentaa niin sanottu Metsälinja Oulujoelta Keski-Suomeen.
– Voi hyvin olla, että tarvitsemme etelän ja pohjoisen välille vielä uuden siirtoyhteyden eli Järvilinjan ennakoitua aiemmin, Kiiveri toteaa.
Seuraavan vuosikymmenen aikana Fingrid investoi kantaverkkoon 1,3 miljardia euroa eli reilut 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Kiiveri huomauttaa, että oikea-aikaiset ja oikein mitoitetut investoinnit pitävät verkon hyvässä toimintakunnossa. Tässä isona apuna ovat uudet digitaaliset ratkaisut. Esineiden internet mullistaa esimerkiksi sähköasemien kunnossapidon.
– Anturien ja uusien mittauslaitteiden avulla kunnossapidossa siirrytään yhä enemmän aikaperusteisesta laitteiden kuntoperustaiseen huoltoon. Ennakoivasti tehdyt huollot lisäävät käyttövarmuutta ja säästävät kustannuksia, Kiiveri sanoo.
