Tutkittua tietoa purkubetonin hyödyntämisestä

Fingridin työmailla syntyy merkittäviä määriä purkubetonia. Sen ympäristövaikutusten ymmärtämiseksi diplomi-insinööriksi valmistuneelta Suvi Ollikaiselta tilattiin aihetta käsittelevä opinnäytetyö. Tutkimuksen tulokset ovat kaikkien Fingridin sidosryhmien hyödynnettävissä.
Jaa

”Käytämme purkubetoni- ja tiilijätettä sähköasemahankkeissamme, joten meidän tulee olla selvillä sekä materiaalien ympäristövaikutuksista että keinoista, joilla negatiiviset vaikutukset saadaan minimoitua”, Fingridin turvallisuus- ja ympäristöasiantuntija Maija Nurmi kertoo.

Suvi Ollikainen keskittyi opinnäytetyössään betoni- ja tiilijätteen hyödyntämiseen vaadittavien viranomaislupamenettelyiden tarkastelemiseen sekä purkujätteen hyödyntämisen niin kustannusten kuin hiilidioksidipäästöjenkin osalta.

”Konkreettiset luvut kasvihuonekaasupäästöistä sekä euromääräisistä kustannuksista auttavat päätöksenteossa, kun mietitään betonin hyödyntämisen mahdollisuuksia eri investointihankkeissa”, Nurmi toteaa.

Tutkimus vahvisti käsitystä, jonka mukaan luonnonkiviaineksen korvaaminen betonimurskeella on lähes poikkeuksetta kannattavaa kummallakin mittarilla – ja että hyödyntämiseen liittyvät lupamenettelyt vaihtelevat hyvinkin paljon eri kuntien välillä.

Tutkimus vahvisti käsitystä, jonka mukaan luonnonkiviaineksen korvaaminen betonimurskeella on lähes poikkeuksetta kannattavaa kummallakin mittarilla.

”Jaamme tietenkin mielellämme kokemuksia, hyviä käytäntöjä ja tämän opinnäytetyön tuomia oppeja sidosryhmiemme kanssa. Meillä on nyt käytössämme esimerkiksi selkeät laskenta­kaavat, joilla betonin hyötykäytön kannattavuus voidaan osoittaa tulevissakin hankkeissa”, Nurmi sanoo.

Suomessa luonnonkiviaineksia käytetään maarakentamiseen 80 miljoonaa tonnia vuodessa.

Maarakentamiseen sopivia jätepohjaisia materiaaleja tuotetaan lähes yhtä paljon. Betonimursketta on uusiokäytetty maarakentamisessa 1990-luvun alusta lähtien.

”Betonimurske vastaa monilta teknisiltä ominaisuuksiltaan luonnonkiviainesta, ja sen kuormituskestävyys on jopa parempi kuin luonnonkiven”, Ollikainen toteaa.

”Uusiomateriaalien suosiminen edistää materiaalitehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentää rakennushankkeiden negatiivisia ympäristövaikutuksia. Niiden käyttöä maarakentamisessa onkin pyritty edistämään lainsäädännön ja erilaisten selvitysten avulla.”

Alajärven asemahankkeen kasvihuonekaasupäästöt, kun murske on hyödynnetty ja ilman hyötykäyttöä.

Lisätiedot:
Maija Nurmi
maija.nurmi@fingrid.fi

Uusimmat artikkelit

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös