Läpinäkyvyys eli hienommin sanottuna transparenssi vilahtelee nykyään tiheään tahtiin mediassa ja yritysten strategioissa. Käytännössä läpinäkyvyydellä tarkoitetaan toiminnan avoimuutta, mikä helpottaa esimerkiksi liiketoiminnan tarkastelua vastuullisuuden näkökulmasta. Toisaalta läpinäkyvyydellä viitataan myös tiedon avoimuuteen ja luotettavuuteen, joka on edellytys markkinoiden toimivuudelle.
Ilman ajantasaista ja puolueetonta tietoa talouden ja riskien tasapainottaminen sekä analysointi on mahdotonta. Siksi eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla liputetaankin ahkerasti läpinäkyvyyden ja avoimen datan puolesta. Tällä tavalla varmistetaan, että eri toimijoilla on kaikki olennainen markkinatieto käytettävissään.
– Läpinäkyvän markkinadatan katoamisella olisi dramaattisia vaikutuksia sähkömarkkinoihin ja niillä tapahtuvaan hinnanmuodostukseen. Erityisesti pienemmillä tuottajilla olisi suuria vaikeuksia hahmottaa, millä hinnalla sähköä pitäisi myydä, sanoo Fingridin erikoisasiantuntija Pentti Säynätjoki.
Kantaverkkoyhtiönä ja sähköjärjestelmävastaavana Fingridillä on paljon tietoa sähkömarkkinoista ja sähköjärjestelmästä. Tätä arvokasta sähkömarkkinainformaatiota on jaettu jo 1990-luvulta lähtien. Vuonna 1996 perustetun Nord Poolin myötä tiedon jakaminen saavutti suuremmat mittasuhteet. Nord Poolin alkuaikoina laadittuihin markkinasääntöihin perustuva tietojen julkaiseminen on ollut pohjana myös nykyiselle eurooppalaiselle lainsäädännölle.
European Transparency Platform julkaisee tietoa keskitetysti
Tänä päivänä sähkön kantaverkkoyhtiöiden eurooppalainen yhteistyöjärjestö ENTSO-E ylläpitää ja kehittää sähkömarkkinoiden läpinäkyvyysalustaa (European Transparency Platform), joka perustuu EU:n sähkömarkkinoiden läpinäkyvyysasetukseen. Alustalla julkaistaan keskitetysti tietoa muun muassa sähkön tuotannosta, kulutuksesta, siirroista, siirtokapasiteetista sekä reservien, tasesähkön ja sähkön vuorokausimarkkinan hinnoista koko Euroopan tasolla.
– Jos esimerkiksi Suomen ja Ruotsin sähköverkkojen välillä on siirtokapasiteettiin vaikuttava huoltotyö, pitää siitä ilmoittaa ENTSO-E:n alustalla. Tiedon antamista koskevat määräykset ovat muutenkin tiukat. Muun muassa siirtoyhteyden vikatilanteista on tiedotettava mahdollisimman pian, jotta markkinatoimijat osaavat sopeutua tilanteeseen, sanoo Fingridin asiantuntija Markku Piironen.
Lainsäädäntö edellyttää aika ajoin uusien tietojen toimittamista. Suomessa näin tapahtui esimerkiksi kotimaisen tuulivoimatuotannon kasvettua yli yhden prosentin rajan. Seuraavia suurempia lisäyksiä odotellaan saapuvaksi EU:n puhtaan energiapaketin myötä. Sen tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta ja nostaa uusiutuvan energian osuutta.
– Sähkömarkkinoiden läpinäkyvyysalustalle toimitettavien tietojen teknisestä määrittelystä vastaa ENTSO-E. Sieltä esimerkiksi kerrotaan, missä formaatissa tiedot tulee toimittaa. Lisäykset edellyttävät Fingridissä jonkin verran työtä ja IT-kehitystä, korostaa Säynätjoki.
Fingrid julkaisee edelleen markkinadataa myös Nord Poolin sivuilla, pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteisellä transparenssisivustolla (NUCS, Nordic Unavailability Collection System) sekä omilla verkkosivuillaan. Lisäksi Fingrid tarjoaa sähkömarkkinainformaatiota omassa Avoin data -palvelussaan, mistä se on vapaasti ladattavissa esimerkiksi sovelluskehitykseen tai muuhun kaupalliseen tarkoitukseen. Avoin data -palvelua kehitetään koko ajan käyttäjäpalautteen pohjalta.
2 Responses
Olen kuullut, ettei tuulivoimalle enään maksettaisi syöttötariffitukea. Pittäkö paikansa, kun alussa jopa tuulivoimalan kustannuksita valtoi maksoi 40% ja lisäksi syöttötarivvitukea useita senttejä/KW Kiitos.
Hei,
Kiitos kommentistasi.
Syöttötariffista on enemmän tietoa Energiaviraston sivuilla: https://energiavirasto.fi/tuotantotuki
Pahoittelut viivästyneestä vastauksesta.
Fingridin viestintä