Search
Close this search box.

Toimikuntatyö Fingridissä: Tiedot jakoon ja asiakkaat ääneen

Jaa
Toimikunnat tarjoavat eri asiakasryhmille mahdollisuuden tuoda esiin omat näkökantansa Fingridin toiminnasta. Toimikunnissa ei tehdä päätöksiä vaan keskustellaan ja jaetaan tietoa puolin ja toisin. Kokouspöytäkirjat ovat julkisia.

– Tavoitteemme on saada toimikunnissa eri asiakasryhmien näkemykset esiin päätöksentekomme tueksi. Ne ovat neuvoa antavia elimiä eikä niissä tehdä päätöksiä. Niissä kuunnellaan alustuksia ja keskustellaan niiden pohjalta. Asiakastoimikunnissa käsitellään yleensä suuria linjoja, ei niinkään yksittäisiä projekteja, asiakkuuksista vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo kertoo.

Aiemmin Fingrid luki asiakkaikseen vain ne yritykset ja organisaatiot, jotka liittyivät suoraan kantaverkkoon. Nyt käsite on laajempi.
– Eurooppalaisten verkkosääntöjen ja yhtenevien markkinoiden myötä kiinnostus Fingridin tekemisiin on alkanut koskea laajempaa asiakaskuntaa. Nykyään katsomme, että meillä on noin 200 asiakasta, Jyrinsalo toteaa.

Neuvottelukunta vuoden 2017 kokoonpanolla: Ilkka Latvala (vas.), Timo Honkanen, Matti Ryhänen, Tony Lindström, Juha Rintamäki, Esa Hyvärinen, Pekka Manninen, Jarmo Tanhua, Stefan Sundman, Riikka Hirvisalo-oja, Tuomas Timonen, Jarmo Kurikka, Jussi Jyrinsalo ja Jukka Ruusunen. Tänä vuonna uusina jäseninä ovat aloittaneet Timo Jokinen, Elina Kivioja, Mika Lehtimäki ja Mikko Vuori. Pois ovat jääneet Latvala, Sundman, Tanhua ja Timonen.

Eri asiakasryhmien näkemykset esiin

Fingridin toimintaa yleisellä tasolla käsittelevässä neuvottelukunnassa on 12 jäsentä. Lisäksi verkko-, käyttö- ja markkinatoimikunnissa kussakin on 8–12 jäsentä sekä 2–3 Fingridin edustajaa. Yhden jäsenen toimikausi on kolme vuotta.

Fingrid kutsuu toimikuntaan uudet jäsenet niin, että toimikunnan kokoonpano vastaa asiakasryhmiä tasaisesti.
– Toimikunnissa on edustajia sähköntuottajista, sähkönjakelijoista, suurkuluttajista ja muista sähkömarkkinatoimijoista. Kun jäsen vaihtuu, haemme saman profiilin edustajaa ja mietimme myös alueellista edustavuutta. Tarjoamme näköalapaikan valtakunnallisella ja eurooppalaisella mittakaavalla, Jyrinsalo lupaa.

Avoimuus on keskeinen osa toimikuntatyöskentelyä.

– Jos syntyisi käsitys, että toimikunnat ovat jonkinlaisia salaseuroja, joissa asioista päätetään muiden selän takana, ne pitäisi kilpailuoikeuden mukaan lopettaa. Toimikuntatyön avain on läpinäkyvyys ja avoimuus. Kokousten esityslistat julkaistaan Fingridin verkkosivuilla viikkoa ennen kokousta ja pöytäkirjat löytyvät samasta paikasta kokouksen jälkeen.

Jos toimikuntaan kuulumaton asiakkaamme haluaa kommentoida käsiteltäviä asioita, hän voi ottaa yhteyttä toimikunnan sihteeriin. Kannustamme toimikuntien jäseniä myös jakamaan saamaansa tietoa eteenpäin eturyhmissään. Jos teemme merkittäviä muutoksia, järjestämme laajemman asiakaskuulemisen.

Markkinatoimikunta on näköalapaikka

Markkinatoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin vuonna 2017 ensimmäistä kertaa asiakkaiden edustaja, SSAB:n energiapäällikkö Mikko Lepistö. Hänellä on hyviä kokemuksia toimikunnan työskentelystä.
– Suurin etu Fingridin toimikuntatyöskentelyyn osallistumisesta on päästä kuuntelemaan, mitä kantaverkolle ja eurooppalaiselle sähköntuotannolle on tapahtumassa ja keskustelemaan näiden muutosten vaikutuksista. Fingrid voi esittää erilaisia ideoita kokouksissa ja saa nopeasti perusteltuja kannanottoja asiakkailtaan, Lepistö toteaa.

SSAB on suurasiakas, sillä se käyttää noin prosentin kaikesta Suomessa kulutetusta sähköstä. Näin ollen se on luonnollisesti kiinnostunut markkinoiden kehittämisestä.
– Markkinatoimikuntatyö on hyvä tapa pysyä kärryillä, mitä on menossa, sillä muutostahti on nopea. Kun tiedämme tämän, osaamme paremmin tuoda esille näkökulmamme päätöksentekoon.

Puheenjohtajan roolissa Lepistö korostaa demokraattisuutta.
– Keskustelun aikana jokainen jäsen ottaa kyllä oman tilansa eikä puheenjohtajan tarvitse heitä aktivoida. Keskustelu on hyvin vilkasta, joten aikataulussa pysyminen on suurin haaste.
Asiakasryhmien edut ovat joskus vastakkaisia, ja keskusteluissa pyritäänkin usein löytämään kompromisseja ja tasapainoisia ratkaisuja.

– Markkinatoimikunnan jäsenet ovat järkeviä ihmisiä eikä kokouksissa riidellä. Ristiriitoja helpottaa sekin, ettei kokouksissa päätetä mitään. Asioiden kuuluukin jäädä auki, mutta kukin voi tuoda esiin oman eturyhmänsä käsityksiä, Lepistö toteaa.

 

Markkinatoimikunta vuoden 2017 kokoonpanolla: Mikko Halonen (vas.), Johanna Haverinen, Raimo Peltola, Satu Viljainen, Harri Sirpoma, Asta Sihvonen-Punkka, Olli Hagqvist, Seppo Tuomisto, Janne Laine, Mikko Lepistö, Mika Laakkonen, Sami Oksanen, Heikki Rantamäki sekä Johannes Salo (Jouni Pylvänäisen sijainen). Tänä vuonna uusina jäseninä ovat aloittaneet Riku Merikoski, Jan Segerstam, Matti Sohlman ja Sebastian Sundberg. Pois ovat jääneet Laakkonen, Laine, Peltola ja Oksanen.

 

Asiakastoimikunnat vastaavat Fingridin liiketoiminta-alueita

Neuvottelukunta

Fingridin neuvottelukunta on neuvoa antava, kahdensuuntainen informaatiokanava asiakkaiden ja yhtiön välillä. Sen tehtävänä on antaa asiakasnäkökulmasta näkemyksiä yhtiön toimintaympäristöön sekä liiketoimintaan ja palveluihin.

Verkkotoimikunta

Verkkotoimikunta toimii verkonkehittämiseen liittyvänä yhteistyöelimenä. Asialistalla on usein ajankohtaisia aiheita mm. kantaverkon suunnittelusta, rakentamisesta, mittauksesta ja kantaverkkoliityntöjen periaatteellisista kysymyksistä.

Käyttötoimikunta

Käyttötoimikunnan tehtävänä on esittää näkemyksiä sähköjärjestelmän käyttöön ja käyttövarmuuden hallintaan liittyvissä asioissa. Käsiteltävät aiheet koskevat mm. voimajärjestelmän käyttöä, tehotasapainon ylläpitoa, reservien hankintaa, keskeytyssuunnittelua sekä häiriöselvitystä.

Markkinatoimikunta

Markkinatoimikunta auttaa yhtiötä eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittämisessä. Fingrid informoi markkinatoimikuntaa sähkömarkkinoiden kehityksestä sekä eurooppalaisesta yhteistyöstä ja saa puolestaan toimikunnalta palautetta suunnitelmista.

 

Esimerkki asiakastoimikunnan saavutuksista:

Kantaverkkotariffin uudistus

Neuvottelutoimikunta pohti vuosina 2014–2015 kantaverkkotariffin rakenteen kokonaan uusiksi. Fingrid toi esiin perusteet, mihin tariffi pohjautuu. Asiakkaat toivat esiin, mitä tekijöitä he pitivät tärkeinä ja oikeudenmukaisina. Fingrid teki erilaisia ehdotuksia ja kuunteli kommentit. Päätös tehtiin Fingridissä, mutta asiakkaiden käsitykset huomioitiin päätöksenteossa.

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *