Sähköpula syntyy, jos sähkön kulutus ylittää sähkön tuotannon ja tuontisähkön määrän. Jotta sähköpulassa saadaan sähkö riittämään, voidaan joutua pyytämään sähkönjakelualueita vähentämään sähkönkulutusta ja tämän jälkeen kytkemään irti vuorotellen alueita sähkönjakelusta noin kahden tunnin ajaksi.
Fingridissä sähkön riittävyyttä tarkkaillaan herkeämättä, mutta sähköpulaa voi ennakoida itsekin. Jos kova, noin 15–20 asteen pakkanen jatkuu monta päivää ja ulottuu aivan Etelä-Suomeen asti, sähköstä saattaa tulla pulaa.
”Jos siirtoyhteyksissä on ongelmia tai sähkö ei riitä naapurimaissammekaan, on vaarana joutua sähköpulaan.”
”Arkiaamuina kovalla pakkasella sähkönkulutus on Suomessa huipussaan. Tuolloin oma sähköntuotantomme ei välttämättä riitä ja tarvitsemme sähköä muualta. Jos siirtoyhteyksissä on ongelmia tai sähkö ei riitä naapurimaissammekaan, on vaarana joutua sähköpulaan”, tarkentaa viestintäpäällikkö Marjaana Kivioja Fingridistä.
Ihan ensimmäisenä, yleensä alkuillasta, Fingridin valvomosta lähtee viestiä, jossa pyydetään eri toimijoita vähentämään kulutusta ja lisäämään tuotantoa. Kun sähköä on niukasti, sen hinta nousee todella kovaksi, mikä myös vähentää sähkön käyttöä muun muassa teollisuudessa.
”Olen rohkean luottavainen, että suomalainen haluaa tehdä kaikkensa sähköpulan välttämiseksi. Silloin ihan jokainen kääntää sähkökäyttönsä minimiin, mikä tarkoittaa, että lattialämmitys suljetaan, auton lohkolämmitintä ei käytetä, ruuat kypsennetään mikrossa uunin sijaan ja sauna pysyy kylmänä”, Kivioja listaa.
Tietoa tekstiviestissä, somessa, verkossa ja mediassa
Mikäli sähkön säästötoimet eivät riitä ja sähköpula alkaa näyttää todennäköiseltä, Fingridissä siirrytään kriisiviestintävalmiuteen. Silloin aivan kaikki Fingridin viestintä keskittyy sähköpula-asioihin.
”Pyrimme vastaamaan kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin sähköpulasta ja palvelemme mediaa erityisen hyvin, koska sitä kautta tieto menee tehokkaasti kansalaisille”, Kivioja kertoo.
Keneltäkään jää tuskin huomaamatta, jos sähköpula tulee ja joudutaan turvautumaan kiertäviin sähkökatkoihin joillain alueilla.
”Sähköpulan aiheuttama sähkökatko on varmasti valtakunnan ykkösuutinen”, Kivioja ounastelee.
Fingridin valvomo eli kantaverkkokeskus tiedottaa tilanteen kehittymisestä Fingridin viestintää mutta myös suoraan jakeluverkkoyhtiötä, jotka alkavat jakaa viestiä kotitalouksiin ja yrityksiin.
Pakkaskausina kannattaa seurata erityisen tarkasti mediaa, oman sähköyhtiön sivuja, sähköpostia ja tekstiviestejä.
Pakkaskausina kannattaa siis seurata erityisen tarkasti mediaa, oman sähköyhtiön sivuja, sähköpostia ja tekstiviestejä, koska niistä tulee tietoa uhkaavasta sähköpulasta ja myöhemmin mahdollisesta sähkökatkosta.
”Saatuamme Fingridistä ennakkotiedon pystymme lähettämään asiakkaillemme tekstiviestin, jossa pyydämme ensisijaisesti säästämään sähköä”, vahvistaa viestintäpäällikkö Marjo Lahtinen Kymenlaakson Sähköstä.
Viestintä kehittyy tilanteen mukaan ennalta tehtyjen suunnitelmien mukaan.
”Mikäli sähköpula kehittyy siihen pisteeseen, että joudumme toteuttamaan sähkökatkoja, lähetämme asiakkaillemme tekstiviestin ja tiedotamme asiasta paikallismedian sekä sosiaalisen median kanaviemme kautta. Olemme sitä ennen jo kehottaneet välttämään kulutusta ja varautumaan mahdolliseen sähkökatkoon”, sanoo viestintäjohtaja Minna Vierimaa Savon Voimasta.
Tarkista yhteystiedot ajan tasalle
Jos sähkökatkoja joudutaan toteuttamaan äkillisesti, viestintä käynnistetään mahdollisimman nopeasti, mutta ennakkoviestintää ei välttämättä ehditä tekemään. Siksikin tilanteen aktiivinen ja omatoiminen seuraaminen kannattaa.
Yllättävä sähkökatko voi tulla pikavauhdilla kehittyneen sähköpulan takia mutta myös esimerkiksi myrskyn seurauksena.
”Jos tulee yllätyksellinen sähkökatko, kaikki tiedotustoimet tehdään nopeammassa tahdissa, jotta kaikki saisivat siitä tietoa”, Marjaana Kivioja sanoo.
Jokaisen tulee varmistaa, että puhelinnumerot, osoitetiedot ja sähköpostiosoitteet ovat ajan tasalla.
Meneillään oleva sähkökatko näkyy jakeluverkkoyhtiön häiriökartassa, mutta tärkeät viestit jäävät saamatta, jos yhteystiedot eivät ole ajan tasalla. Jokaisen tuleekin varmistaa oman jakeluverkkoyhtiönsä verkkopalvelussa tai asiakaspalvelussa, että puhelinnumerot, osoitetiedot ja sähköpostiosoitteet ovat ajan tasalla.
”Erityisesti yritysten yhteyshenkilöiden yhteystiedoissa on vielä puutteita. On hyvä tiedostaa, että myös yrityksiltä tarvitaan puhelinnumero tai sähköpostiyhteys, johon häiriöviesti halutaan”, Vierimaa korostaa.
Sähköt poikki – ei mitään hätää
Sähkökatkoihin on hyvä varautua aina, ovat ne sitten suunniteltuja tai yllättäviä. Jokaisen tulisi pärjätä omillaan jopa kolme vuorokautta ilman sähköä, vaikka niin pitkän häiriöt sähkön jakelussa ovat onneksi hyvin harvinaisia.
”Taskulamput ja otsalamput kannattaa varata lähelle, jotta ne löytyvät pimeässäkin. Lyhyen katkon varalle riittää, että laskee juomavettä kannuun. Lämmintä ruokaa ei ehkä tarvitse juuri sillä hetkellä tehdä. Elintarvikkeet pysyvät jääkaapissa ja pakastimessa hyvinä, kunhan ei avaa ovia. Ulko-ovikin kannattaa pitää kiinni, ettei kovalla pakkasella lämpö karkaa ulos”, Marjo Lahtinen neuvoo.
Suunnitellun sähkökatkon voi jopa ottaa pienenä varautumisharjoituksena, koska se kestää vain rajoitetun ajan. Siinä hetkessä on hyvä pohtia, miten pärjäsi esimerkiksi vuorokauden kestävän sähkökatkon aikana.
”Kotiin kannattaa hankkia patteriradio, jos netti ei jostain syystä toimi.”
”Kotiin kannattaa hankkia patteriradio, josta voi seurata uutisointia, jos netti ei jostain syystä toimi. Aina on hyvä pysyä rauhallisena ja ymmärtää, että kyse on ohimenevästä tilanteesta, jota ammattilaiset hoitavat”, Lahtinen lisää.
Sähköasiat ovat alkaneet kiinnostaa suomalaisia tänä syksynä aivan erityisen paljon, koska sähkön hinnat ovat nousseet ja sähköpulastakin on puhuttu. Esimerkiksi Kymenlaakson Sähkön alueella kyselyitä on tullut niin paljon, että asiakaspalvelu on ajoittain ruuhkautunut. Siksi yhtiöiden verkkopalveluiden käyttö kannattaa, jos se vain on mahdollista.
Savon Voiman alueella yrityksien edustajat ovat tiedustelleet, millaiset yritykset ja organisaatiot ovat niitä kriittisiä toimijoita, joiden sähkönjakelua ei katkaista kiertävien katkojenkaan aikana.
”Huoltovarmuuskeskuksella on tätä varten selkeä listaus. Terveydenhuollon suuryksiköt ja pelastustoimi ovat esimerkkejä kriittisistä toimijoista, joiden sähkönjakelu pyritään varmistamaan joka tilanteessa, mutta esimerkiksi elintarvikealan yrityksien tulisi itse varmistua siitä, että ne selviävät parin tunnin sähkökatkosta”, Vierimaa sanoo.
Varautumiseen kuuluu esimerkiksi tarkistaa, että hätäuloskäyntien valot toimivat myös sähkökatkon aikana, ja miettiä, miten tuotantolinjat kärsivät katkoksesta mahdollisimman vähän.
