Toki esillä oli paljon teknologiaa, mutta yllättäen teknologia oli jäämässä palveluiden taustalle, palveluiden mahdollistajaksi. Vielä enemmän hämmästyin sitä, mitä käyttöliittymissä oli tapahtunut. Luonnollinen puhe, tekoäly sekä lisätty ja virtuaalinen todellisuus olivat vahvasti esillä, ja jopa tuotannossa.
Puheentunnistuksessa on tehty hiljattain merkittäviä läpimurtoja neuroverkkojen, erityisesti ns. syväoppivien neuroverkkojen ansiosta. Tutkijat ovat ymmärtäneet, että ihmisen puhe ei ole kirjaimia ja tavuja, vaan foneettisia piirteitä. Neuroverkkojen kehityksessä on samoin tehty myös läpimurto. Ensin ne oppivat piirteitä, ja hienojakoisempi oppiminen tapahtuu tämän jälkeen.
Microsoft teki uuden maailmanennätyksen tämän vuoden elokuussa, kun sen luoma tekoäly tunnisti luonnollisesta puhelinkeskustelusta sanoja vain kuuden prosentin epätarkkuudella. Vastaavan testiaineiston kohdalla ihmiset tunnistavat sanoista väärin neljä prosenttia. Ihmisen osaamisesta ollaan siis enää piirun päässä, ja se saatetaan jopa ylittää.
Toisaalta myös puheen tai tekstin sisällön ymmärtäminen kehittyy valtavaa vauhtia. Tekoälyistä tunnetuin, IBM:n Watson, on jo käytössä potilaskertomusten tulkitsijana, diagnosoinnissa, vähittäiskaupan asiakasprofiloinnissa sekä yritysten talouslukujen analysoijana pörssiyritysten hallituksissa.
Varsinainen mullistus yhteiskunnassa seuraa, kun kehittyneeseen puheentunnistukseen yhdistetään kontekstuaalinen tekoäly, esimerkiksi hotellihuoneen varaaminen, lainopillinen neuvonta tai vaikka lääkärissä käynti. Olemme tottuneet siihen, että faktapohjainen asiantuntijaneuvonta on ihmisten työtä, mutta tämä muuttuu, ja muutos on jo käynnistynyt.
Tokion yliopiston lääkärit olivat pulman edessä. Heillä oli potilas, jonka syöpä oli pitkään ollut tunnistamaton. Yliopisto syötti potilaan tiedot ja geenikartan Watson-tekoälylle, joka vertasi potilastietoja 20 miljoonan syöpäpotilaan tietoihin. Kymmenen minuutin jälkeen diagnoosi oli valmis. Ja oikein. Potilaan syöpä tunnistettiin ja voitiin hoitaa.
Huonekaluvalmistaja Ikean verkkosivuilla on innokkaasti apua tarjoava chat. Keskustelija on nopea, iloinen ja väsymätön – tekoäly joka kehittyy jatkuvasti palvelemaan paremmin. Matkailusivusto Hipmonk puolestaan on kehittänyt chatin, joka etsii lennot ja hotellit, kysyy tarkentavat kysymykset ja ottaa vielä maksutkin vastaan. Luonnollista kirjoituskieltä käyttäen.
Tekoälyn kehitys ja sen nopeus on lyönyt ällikällä kaltaiseni neuroverkkotutkijankin. Ja digitalisaation luonteen mukaisesti koneoppiminen vain kiihtyy ja paranee. Rutiinityöt siirtyvät koneen hoidettavaksi, ja samalla työpaikkoja katoaa miljoonakaupalla.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa lähes kolmen miljoonan rekkakuskin työ on uhattuna, sillä ensimmäiset automaattirekat kulkevat jo Nevadan ja Kalifornian välillä. Jo viiden vuoden päästä rekkaliikenne saattaa olla USA:ssa täysin automaattista.
Meitä ihmisiä lohduttanee tieto siitä, että vaikka tietokone on voittanut ihmisen shakissa jo vuosikymmen sitten, on ihmisen ja supertietokoneen yhdistelmä parempi kuin kaksi tai kymmenen supertietokonetta yhdessä.
Tekoälyaika vapauttaa meidät rutiineista ja raskaasta työstä, ja jättää meille luovan ja kehittävän työn. Jos minulta kysytään, en osaa ennustaa maailmaa edes kymmenen vuoden päähän. Varmaa kuitenkin on se, että vaaralliset ja raskaat työt hoitaa kone, ja meidän ihmisten tehtäväksi jää… olla ihmisiä.
Pekko Vehviläinen on tekniikan tohtori, digitaalisten terveyspalveluiden konsultti ja Suomen mitatuin mies.
