Tavoitteena nolla tapaturmaa

Turvallisuusajattelu on jo olennainen osa Fingridin työmaiden arkea. Perehdytyksissä ja palavereissa keskustellaan luontevasti turvallisuudesta, ja työmailla henkilöstö tekee viikoittain turvallisuutta parantavia havaintoja.
Jaa

Valkeuden uuden sähköaseman työmaalla on syytä tyytyväisyyteen, sillä siellä täytettiin viime vuonna kaikki Fingridin asettamat ennakoivan turvallisuuden tavoitteet.

”Riskien arviointeja, turvallisuushavaintoja, turvavartteja ja turvallisuuskeskusteluita riitti, eikä meillä ollut yhtään tapaturman aiheuttamaa sairauslomaa”, iloitsee työmaapäällikkö Aleksi Mäkilä Caverion Industriasta.

Toimintatapojakin on kehitetty turvallisuutta silmällä pitäen. Valkeuden työmaalla esimerkiksi helpotetaan turvallisuushavaintojen tekemistä QR-koodilla.

”QR-koodin ansiosta meillä tehtiin selvästi enemmän turvallisuushavaintoja kuin ennen.”

”Koodin takaa avautuu esitäytetty lomake, jossa työmaan tiedot ovat valmiina, ja havainnon voi kirjata heti. QR-koodin ansiosta meillä tehtiin selvästi enemmän turvallisuushavaintoja kuin ennen, koska se on niin helppoa, eikä papereita tarvitse raapustaa kahvitauolla”, Mäkilä kertoo.

Turvallisuushavainnot johtavat parannuksiin

Fingrid on asettanut työmaillaan päätavoitteeksi nolla tapaturmaa. Välitavoitteena on alle viiden työtapaturmataajuus.

”Parasta olisi saada turvallisuusajattelu ja ennakointi juurtumaan työmaiden arkeen niin, että esimerkiksi turvallisuushavaintojen tekeminen integroituisi muuhun työhön, eikä sitä tarvitsisi erikseen edes miettiä”, pohtii johtaja Timo Kiiveri Fingridistä.

Turvallisuushavainto voi olla hyvinkin arkinen, kuten huomio tarpeesta hankkia lämpimämpiä työhansikkaita tai uusi teräsuoja hiomakoneeseen. Työnjohtajien tärkeä tehtävä on käsitellä jokainen turvallisuushavainto, eli lukea ne ja puuttua mahdolliseen epäkohtaan. On turhauttavaa, jos työntekijä ilmoittaa turvallisuutta heikentävästä seikasta, mutta kukaan ei reagoi.

”Jos oma havainto johtaa parannukseen, eli esimerkiksi tehdään parempi kulkutie tai hankitaan kirkkaammat valot työmaakopin ympärille, turvallisuushavainnon viitsii kirjata myöhemminkin”, Aleksi Mäkilä kuvailee.

Asentajat mukana ohjeiden laadinnassa

Enersense urakoi Fingridin työmaista esimerkiksi Leväsuolla, Isojoella ja Simojoella. Viime vuoden puolella Enersensellä aloitettiin työohjeiden päivityskierros, jonka aikana kaikki ohjeet turvallisuusnäkökulmineen käydään läpi asentajien ja työnjohtajien kanssa.

”Työohje on mahdollisimman tarkka kuvaus siitä, miten työ kannattaa tehdä oikein ja turvallisesti. Siitä asentajilla on paras kokemus. Myös aliurakoitsijat otettiin mukaan työohjeiden tarkentamiseen”, kertoo projektipäällikkö Paavo Kaija Enersenseltä.

Turvallisuusasioihin perehdytään myös työmaiden aloituspalavereissa. Niihin kutsutaan mahdollisimman monia asentajia ja aliurakoitsijoita työnjohtajien lisäksi, jotta tärkeä tieto menee suoraan työn suorittajalle.

Lisäksi henkilökohtaisesti räätälöity perehdytys ennen työn aloittamista varmistaa, että tulokas tuntee kaikki turvallisuusasiat ja on sisäistänyt ne.

”Teemme henkilökohtaisen perehdytyksen aina ihmisen taustan mukaan.”

”Työmaillamme on väkeä kovin erilaisilla kokemustasoilla, joten teemme henkilökohtaisen perehdytyksen aina ihmisen taustan mukaan”, Kaija painottaa.

Caverion Industriassa on puolestaan otettu perehdyttämisessä käyttöön niin kutsuttu top down -ajatus. Se tarkoittaa, että esihenkilö kertoo turvallisuusopit alaiselleen, joka puolestaan kertoo ne eteenpäin omalle alaiselleen.

”Näin jokainen pääsee sisäistämään turvallisuusasioita yhä syvällisemmin”, Mäkilä perustelee.

Asentajien asenne yhä parempi

Enersense toteuttaa suuret projektit useimmiten alihankkijoiden voimin, mutta projektipäälliköt ja turvallisuudesta vastaavat henkilöt ovat pääosin Enersensen omaa väkeä.

”Meillä alihankintaketjut ovat erittäin vakiintuneita, mikä helpottaa turvallisuusasioista huolehtimista. Olemme samaa tuttua työporukkaa siitä välittämättä, minkä yrityksen nimi selässä lukee, ja turvallisuus on meidän kaikkien vastuulla”, Kaija toteaa.

Hän kiittää työntekijöiden turvallisuusasennetta ja painottaa, että myös kauan alalla olleet huomioivat turvallisuuden jokapäiväisessä työssään. Työtapaturmat vähenevät koko ajan, eikä sairauslomaa vaatineita haavereita ole juuri sattunut.

”Meillä on konkareita, jotka ovat tehneet tätä työtä jo 1980-luvulla. Sitten on uutta väkeä uransa alussa ja kaikkea tältä väliltä. Turvallisuusasiat otetaan hienosti vastaan, oli kokemustaso mikä tahansa.”

Tärkeitä aiheita turvavartteihin

  1. Liukastumiset ja kompastumiset vältetään, kun työmaa pidetään siistinä eikä henkilöstön jaloissa pyöri rojuja tai jätteitä. Epätasaisessa maastossa tasapaino säilyy asianmukaiset työjalkineet jalassa. Tarvittaessa käytetään liukuesteitä.
  2. Latausjännitteet ja sähkön vaarat ymmärretään alalla hyvin, mutta siitä huolimatta sähköturvallisuutta kannattaa käsitellä säännöllisesti turvavarteissa ja muistutella esimerkiksi, että latausjännitteet voivat johtua pidemmältäkin.
  3. Liikenneonnettomuuksia voidaan ehkäistä hyvällä matkasuunnittelulla niin, ettei kukaan joudu ajamaan väsyneenä tai liian pitkiä matkoja. Liikenteeseen tarvitaan aina asianmukainen kalusto, malttia ja turvavälit!
  4. Turvallisuus töissä ja vapaa-ajalla eivät ole erillisiä asioita. Turvallisuusasennetta ei kannata jättää työpaikalle. Kenkiin asennettavat liukuesteet ovat hyödyksi myös esimerkiksi koiralenkillä, ja tikkailla on syytä olla varovainen kotonakin.


Vinkit antoi omaisuuden hallinnan johtaja Timo Kiiveri Fingridistä.

Uusimmat artikkelit

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös