Search
Close this search box.

Tasehallinnan vilkas vuosi

Jaa
Tasehallintauudistuksen myötä sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainotustyö tehostuu Fingridissä. Samalla käyttöön tulee useita uusia työkaluja ja menetelmiä, jotta asiakkaat voivat jatkossa osallistua sähkömarkkinoille monipuolisesti.

Vaikka sähkömarkkinaosapuolet suunnittelevat etukäteen kulutuksensa ja tuotantonsa tasapainoon, käytönaikaisia poikkeamia pitää pystyä tasapainottamaan.

Tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa varmistavia toimenpiteitä kutsutaan tasehallinnaksi. Parhaillaan Pohjoismaissa siirrytään vai heittain uuteen tasehallintamalliin työkaluineen ja menetelmineen.

Uudistus lähestymässä loppusuoraa

Yksitasemalli otettiin käyttöön jo vuonna 2021. Sen jälkeen ovat käynnistyneet pohjoismainen aFRR-kapasiteettimarkkina energialle, eli automaattinen taajuudenpalautusreservi, ja suomalainen mFRR kapasiteettimarkkina, eli manuaalinen taajuudenpalautusreservi. 

Nyt Fingridin tasehallintauudistus on lähestymässä loppusuoraa.

”Tasehallintauudistuksen perimmäisenä tavoitteena on turvata sähköjärjestelmän toimivuus tulevaisuudessa. Markkinoiden laajentaminen lisää sähköjärjestelmän vakauttamiseen hyödynnettäviä reservejä määrällisesti, alueellisesti ja maantieteellisesti”, taustoittaa Fingridin vanhempi asiantuntija Karri Mäkelä.

Hän kertoo, että Fingridin asiakkaille uudistus mahdollistaa entistä monipuolisemman osallistumisen sähkömarkkinoille.

”Loppukäyttäjä näkee kilpailun tehostumisen sähkölaskussaan.”

Tehotasapaino vartin jaksoissa

Uusiutuvan energian myötä perinteisen säätökykyisen tuotannon määrä on vähentynyt. Samalla tehotasapainon ylläpitäminen tunnin jaksoissa on venynyt liian pitkäksi.

Siirtyminen 15 minuutin kaupankäynti- ja taseselvitysjaksoon lisää ennusteiden ja suunnitelmien tarkkuutta sekä parantaa tehotasapainon hallintaa.

Keväällä 2023 otettiin 15 minuutin aikajakso käyttöön pohjoismaisen taseselvityksen lisäksi energiamittauksessa ja datahubissa. Vartin tasepoikkeaman hinnoitteluun siirrytään, kun myös säätösähkön hinta määräytyy 15 minuutin perusteella ja päivänsisäinen, rajat ylittävä kaupankäyntikin Pohjoismaissa siirtyy vartin tarkkuuteen.

Kapasiteettimarkkina ennen energiamarkkinoita

Fingrid ylläpitää pohjoismaisia reservimarkkinoita yhdessä muiden pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Kapasiteettimarkkinoiden tehtävänä on varmistaa riittävä säätökyky sähköverkon tehotasapainoa ja käyttövarmuutta varten.

”Kapasiteettimarkkinoilla kauppaa käydään huutokaupassa päivää ennen energiatoimituksia ja ennen sähköpörssin kaupankäyntikierrosta”, Mäkelä kertoo.

Jos toimijan kapasiteettimarkkinoille jättämä tarjous hyväksytään, tämä sitoutuu jättämään vastaavan tarjouksen energiamarkkinoillekin. Tarjoaja voi käydä kauppaa reserveillä myös suoraan energiamarkkinoilla.

PICASSO ja aFRR-energiamarkkinat

PICASSO on Euroopan laajuinen markkinapaikka aFRR-energialle. Fingrid liittyy PICASSOon vaiheittain. Ensin Suomeen perustettiin aFRR-energiamarkkina. Vuoden 2024 aikana Fingrid liittyy PICASSOon kansallisesti ja vuonna 2026 yhteispohjoismaisesti. Kaupankäynti rajojen ylitse mahdollistuu, kun joko Ruotsin tai Viron kantaverkkoyhtiö liittyy PICASSOon.

Suomen aFRR-energiamarkkinan käyttöönoton jälkeiset PICASSO-liitynnät eivät edellytä Fingridin asiakkailta uusia toimenpiteitä.

mFRR-kapasiteettimarkkina laajenee

Kansallinen mFRR-kapasiteettimarkkina otettiin Suomessa käyttöön syksyllä 2022. Marraskuussa 2024 mFFR-kapasiteettimarkkinan käyttö laajenee Ruotsiin ja Tanskaan.

Käytännössä Fingrid siirtää oman mFFR-kapasiteettimarkkinansa pohjoismaiselle tietojärjestelmäalustalle. Myös kapasiteettimarkkinaan osallistuvien Fingridin asiakkaiden tulee uudistaa tietojärjestelmänsä toimimaan siinä.

”mFRR-kapasiteettimarkkinan laajeneminen lisää säätökykyisen kapasiteetin siirtoa maiden välillä ja tehostaa siihen sisältyvää kilpailua”, Mäkelä toteaa.

Pohjoismaisen mFRR-energiamarkkina tunnista varttiin

Pohjoismaissa jo käytössä oleva yhteinen mFRR-energiamarkkina muuttuu, kun se loppuvuodesta 2024 siirtyy markkina-aikajaksossa 60 minuutista 15 minuuttiin. Muutoksen jälkeen mFRR-energiatarjoukset jätetään, valitaan ja aktivoidaan 15 minuutin jaksoissa.

Pohjoismainen siirtyminen vartin markkina-aikajaksoon tuo liittymisen eurooppalaiseen mFRR energiamarkkinapaikkaan, eli MARIin askeleen lähemmäksi. Muutos ja prosessien yhteensovittaminen vaativat kuitenkin vielä isoja markkinaprosessi- ja tietojärjestelmämuutoksia.

Siirtyminen 15 minuutin markkina-aikajaksoon mFRR-energiamarkkinalla tehostaa kulutuksen ja tuotannon ennustamista sekä nostaa sähköverkon tehotasapainon hallinnan kustannustehokkuutta.

15 minuutin tukkusähkömarkkinat

Vuorokausimarkkinoilla ja päivänsisäisillä markkinoilla siirrytään vaiheittain 15 minuutin tarkkuuteen.
Suomessa vartin tuotteilla on voinut käydä kauppaa päivänsisäisillä markkinoilla keväästä 2023 alkaen. Pohjoismaissa siirtyminen 15 minuutin jatkuva-aikaiseen kaupankäyntiin tapahtuu alkuvuodesta 2025, eli mFRR-energiamarkkinan käyttöönoton jälkeen.

”Muutos mahdollistaa taseen tasapainottamisen lähellä käyttöhetkeä”, sanoo Fingridin vanhempi asiantuntija Marja Eronen.

”Vuorokausimarkkinoilla 15 minuutin käyttöönotto tapahtuu yhdenaikaisesti Euroopassa vuoden 2025 alkupuolella. Tämän jälkeen kaikki sähköpörsseissä kauppaa käyvät markkinatoimijat voivat toimittaa tarjoukset sekä 15 että 60 minuutin tarkkuudella.”

Spot-hinnat kuitenkin lasketaan ja julkistetaan 15 minuutin tarkkuudella.

Flow-based-laskentamenetelmä käyttöön Pohjoismaissa

Flow-based on sähkön siirtokapasiteetin optimointiin tarkoitettu laskentamenetelmä. Se otetaan käyttöön Pohjoismaissa lokakuussa 2024.

Flow-based -laskentamenetelmä auttaa hallitsemaan puhtaaseen energiajärjestelmään liittyviä tuotannon ja kulutuksen vaihteluita. Menetelmä ottaa huomioon koko markkina-alueen siirtoverkon rajoitukset ja antaa siirtokapasiteettia ensisijaisesti sinne, missä siitä saadaan suurin kansantaloudellinen hyöty.

”Uuden laskentamenetelmän odotetaan lisäävän siirtokapasiteettia ja kaupankäyntimahdollisuuksia tarjousalueiden välille. Esimerkiksi Suomesta voitaneen sen myötä viedä nykyistä enemmän sähköä Etelä-Ruotsiin”, arvioi Fingridin vanhempi asiantuntija Meri Viikari.

Flow-based otetaan Pohjoismaissa käyttöön aluksi vuorokausimarkkinoilla. Myöhemmin sen käyttöä aiotaan laajentaa päivänsisäisille markkinoille ja pitkän aikavälin kapasiteetin laskentaan.

Tietojärjestelmää uudistetaan ja testataan

Kemira Chemicalsin Sastamalan Äetsän tehtaalla valmistetaan teollisuuskemikaaleja. Sähkönkäyttö­päällikkö Petri Kopi arvostaa tasehallintauudistuksen tavoitetta.

”Hyvin toimiva sähkö­verkko hyödyttää kaikkia markkinaosapuolia. Siksi sähkömarkkinoihin osallistuminen ja korvauksen saaminen siitä on tärkeää.”

Kopin mukaan Äetsän tehtaan prosessit saadaan helposti reagoimaan sähkömarkkinoiden muuttuviin tilanteisiin. Sen sijaan reservimarkkinoille pääsyn edellyttämän testiprotokollan läpikäynti on osoittautunut työlääksi.

”Olemme jo manuaalisesti osallistuneet mFRR-kapasiteettimarkkinaan. Siirtyminen siinä vartin jaksoon ja pohjoismaiseen kaupankäyntiin vaatii meiltä tietojärjestelmien uudistamista ja testaamista.”

Tekemistä ja yhteistyötä tiivistetty

Sähkömarkkinoiden muutokset – ja tasehallintauudistus osana sitä – on Oulun Energiallekin paljon valmistautumista vaativa ponnistus.

”Olemme tiivistäneet omaa tekemistä ja yhteistyötä kumppaniemme kanssa. Siitä huolimatta tulevaisuuden sähkömarkkinat varmasti yllättävät jotenkin”, sanoo salkunhallintapäällikkö
Marko Lehto.

Muutokset aFRR-puolella näkyvät Oulun Energialle lähinnä hinnoissa. Käytännön toimintaan vaikuttaa eniten mFRR-energiamarkkinan siirtyminen tunnista vartin markkina-aikajaksoon.

Lehto toteaa, että reagointi nopeatempoisiin kulutuksen tai tuotannon muutoksiin tarvitsee järjestelmiä ihmisten tueksi.

”Voimalaitoksemme kuitenkin soveltuvat hyvin entistä aktiivisempaan toimintaan sähkömarkkinoilla.”

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *