Vaatimusten yhtenäistäminen tähtää siihen, että jatkossa EU-jäsenmaissa on käytössä yksi eurooppalainen markkinapaikka säätöenergialle koskien sekä automaattista että manuaalista reserviä. Mallin esikuvana on pitkälti ollut yhteispohjoismainen säätösähkömarkkina.
Muutos myös kasvattaa viranomaisten roolia markkinoiden sääntelijänä. Nykyisin Fingrid on sähkömarkkinaosapuolten kanssa vuoropuhelussa kehittänyt säätömarkkinoiden pelisääntöjä. Suomessa suuntaviivojen voimaantulon jälkeen Fingridin tehtävänä on kuuden kuukauden kuluessa laatia ehdotus tasehallinnan ehdoista Energiaviraston hyväksyttäväksi. Ehdotuksessa määritellään ehtoja ja edellytyksiä sekä tasevastaavien ja reservin myyjien toiminnalle että reservien hankinnan järjestelyihin.
Reservituotteet harmonisoidaan
Säätöenergiaa myyvän tahon näkökulmasta muutos edellyttää reservituotteiden euroopanlaajuista harmonisointia. Säätöenergiamarkkina laajenee, mutta kansallinen kantaverkkoyhtiö säilyy rajapintana. Myös markkinoiden läpinäkyvyys paranee. Aggregointi useasta taseesta tulee mahdolliseksi.
Jatkossa reserveille voidaan myös varata siirtokapasiteettia, mikäli kapasiteetin tarpeen taloudellinen hyöty pystytään osoittamaan.
Taseselvitysmenettely yhtenäistyy
Tasehallinnan suuntaviivat tuovat tarkennuksia ja yhtenäisyyttä myös taseselvitykseen. Tavoitteena on harmonisoida taseselvityksen pääperiaatteet, kuten tasesähkön hinnoittelu, säätöenergian käsittely taseselvityksessä ja tasesähkön määrän laskenta. Europpalaiset kantaverkkoyhtiöt tekevät yhteisen ehdotuksen taseselvitysmenettelystä vuoden kuluessa vaatimusten voimaantulosta. Menettely on otettava käytäntöön 18 kuukauden sisällä viranomaisten hyväksynnästä.
Suomalaisten sähkömarkkinatoimijoiden näkökulmasta merkittävä muutos tapahtuu, kun taseselvitysajanjakson pituus asetetaan koko markkina-alueella 15 minuuttiin. Tähän on siirryttävä suuntaviivojen voimaantulon jälkeen kolmen vuoden kuluessa, tai painavista syistä kansallisesti siirtymää voi lykätä vuoden 2024 loppuun saakka.
