Sähkön kulutuksen ja tuotannon pitää olla joka hetki tasapainossa. Tasapainotuksen haasteellisuudesta kertoo se tilanne, jossa hinta markkinapaikoilla on erittäin korkea tai vastaavasti jopa negatiivinen.
”Paras tilanne olisi, kun markkinatoimijat olisivat mahdollisimman aktiivisia sähköpörsseissä, jolloin Fingridin tehtäväksi jäisi vain järjestelmän hienosäätö reservimarkkinoilla”, tarkentaa erikoisasiantuntija Saku Poikonen Fingridistä.
Tasehallinnan operaattori analysoi muun muassa sähkön riittävyyttä lähitunneille ja seuraavaan päivään. Hän tekee myös ennakoivia toimia tärkeimpinä työkaluinaan erilaiset ennustejärjestelmät, kuten esimerkiksi tuulivoiman tuotantoennusteet ja sähkön kulutusennusteet. Merkittävä osa työtä on varautuminen erilaisiin äärimmäisiinkin häiriötilanteisiin, joita varten harjoitellaan säännöllisesti.
”Niissä kartutamme osaamista, jota toivottavasti ei tosielämässä koskaan tarvita.”
Tasehallinnan operaattorien työtahti tiivistyy entisestään, kun sähkön tukkumarkkinoilla siirrytään tunnin sijasta 15 minuutin kaupankäyntijaksoon.
Sähköjärjestelmän tasapainon pienempiä töyssyjä ottavat ensimmäisenä vastaan automaattiset reservit. Syvempiä kuoppia tasoittamaan tasehallinnan operaattori säädättää voimalaitosten ja kulutuskohteiden tehoa ylös- tai alaspäin tarpeen mukaan. Tämä tapahtuu säätösähkömarkkinoilla hitaammilla reservituotteilla.
”Reservituotteita markkinoille tarjotaan voimalaitoksista, joiden tehoa pystytään helposti säätämään. Kulutuspuolella sen sijaan tarjous voidaan jättää vaikkapa jostain metsäteollisuuden koneesta, jonka omistaja on valmis korvausta vastaan hetkeksi pysäyttämään.”
Reserveihin kuuluvat myös Fingridin varavoimalaitokset, jotka käynnistetään tarvittaessa markkinaehtoisten toimenpiteiden jälkeen estämään sähköjärjestelmän romahtaminen. Jos nekään eivät riittäisi tasapainottamaan tilannetta, sähkönkulutusta voitaisiin rajoittaa. Tällöin kyseessä olisi sähköpula.
