Fingridin eri projekteissa on käyttöönottoja lähes viikoittain ympäri Suomen.
Työ alkaa jo ennen varsinaista käyttöönottopäivää, mikä tarkoittaa Fingridin Lounais-Suomen alueen käytön erikoisasiantuntija Maria Nortemalle suunnittelupalavereja urakoitsijan kanssa.
Ennen käyttöönottopäivää varmistetaan, että tarvittavat dokumentit ovat kunnossa ja laitteet on testattu.
”Fingrid vastaa sähköasemien ja voimajohtojen rakentamisen valvonnasta, kun taas urakoitsijat hoitavat varsinaiset rakennus- ja asennustyöt. Yhteistyö alkaa projektin alkuvaiheessa, ja se jatkuu tiiviinä läpi koko rakentamisen ja sitä seuraavan käyttöönoton”, Nortema kertoo.
Jokaisesta projektista laaditaan yhdessä urakoitsijan kanssa käyttöönotto-ohjelma, joka käydään läpi käyttöönottopäivänä kohta kohdalta.
Ensimmäiseksi tarkistetaan käyttöönottoa varten tarvittava dokumentaatio, kuten allekirjoitetut käyttöönottotarkastuspöytäkirjat, täytetyt asennustarkastuspöytäkirjat ja puutelistat. Tämän jälkeen suoritetaan visuaalinen tarkastus eli varmistetaan esimerkiksi, ettei työnaikaisia lisätyömaadoitusvälineitä ole jäänyt poistamatta ja että ylimääräiset tavarat on siivottu alueelta.
Kantaverkkokeskus johtaa käyttöönottoa
Kun on varmistettu, että kaikki vastaa kytkentäpäätökseen kirjattua lähtötilannetta, Fingridin käyttöasiantuntija antaa käyttöönottoluvan kantaverkkokeskukselle.
Kantaverkkokeskuksen operaattori kauko-ohjaa sähköaseman kytkinlaitteita kytkentäohjelman mukaisesti kytkinlaite kerrallaan käytönvalvontajärjestelmästä. Kytkennän aikana kytkennänjohtaja ja paikalliskytkijä ovat yhteydessä puhelimitse.
”Paikalliskytkijä on niin sanotusti kytkennänjohtajan silmät asemalla.”
”Paikalliskytkijä on niin sanotusti kytkennänjohtajan silmät asemalla. Jos käytönvalvontajärjestelmään tulee hälytyksiä asemalta kytkennän yhteydessä, kytkentä keskeytetään ja tilanne selvitetään ennen kuin kytkentää jatketaan”, Nortema sanoo.
Uuden voimajohdon tai sähköaseman käyttöönotto vaikuttaa koko sähköverkkoon. Siksi suurissa projekteissa, joissa on useita käyttöönottovaiheita, keskeytyssuunnittelu on erityisen tärkeää. Siinä arvioidaan, mitkä työvaiheet edellyttävät sähkökatkoa sekä määritellään katkon kesto ja vaikutukset asiakkaisiin. Tarkka aikataulu työstä ja sähkökatkoista laaditaan hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloitusta.
”Sähköasemien kohdalla keskeytysten tarve vaihtelee riippuen siitä, onko kyseessä uusi, niin sanottu green field -asema vai saneerattava sähköasema. Uudiskohteen siirtokeskeytykset ovat yleensä yksinkertaisempia ja kestoltaan lyhyempiä. Saneerausasemilla puolestaan tarvitaan useampia kenttä- ja voimajohtokeskeytyksiä työn edetessä. Niiden kesto voi olla useita viikkoja voimajohtoa kohden”, Nortema kertoo.
Sähköä luotettavasti ja turvallisesti
Fingridin sähköjärjestelmän käytön suunnittelussa valmistaudutaan uuden sähköaseman tai voimajohdon käyttöönottoon perehtymällä sen vaatimiin toimenpiteisiin ja keskeytystarpeisiin.
Keskeytystarpeet koordinoidaan sopivaan ajankohtaan yhdessä alueen käyttöasiantuntijan kanssa. Lisäksi uudelle asemalle määritellään kiskojako. Kiskojaon suunnittelu on olennainen osa käyttöönottoa, joka vaikuttaa sähköaseman käyttövarmuuteen. Se määrittää, kuinka kuormat jakautuvat kiskojen välillä ja pienentää vian sähköverkkoon aiheuttamia vaikutuksia.
”Sähköaseman keskiössä on yleensä yksi tai useampi kisko, joiden kautta muuntajien ja voimajohtojen siirtämä teho välitetään asiakkaille tai seuraavalle sähköasemalle. Hyvin suunniteltu kiskojako on edellytys sille, että verkon käyttövarmuus pystytään pitämään riittävällä tasolla ja sähköenergia saadaan toimitettua asiakkaille turvallisesti ja luotettavasti”, selventää Fingridin siirtojenhallinnan asiantuntija Joni Järvinen.
Uusi sähköasema tai voimajohto lisää tyypillisesti siirtokapasiteettia tai käyttövarmuutta vaikutusalueellaan. Käytön suunnittelussa varmistetaan, että uusi verkon osa on viety laskentamalleihin ja siitä saadaan tarkoituksenmukainen hyöty joko suurempana siirtokapasiteettina tai käyttövarmuutena.
