Oma Fingridissä kerrotaan nykyään aiempaa yksityiskohtaisemmin kantaverkon vika- ja häiriötilanteista.
”Palvelussa tiedot näkyvät voimajohtokohtaisesti, ja siellä on myös tarkat laskennalliset vikapaikka-arviot, joiden laatimisessa on hyödynnetty muun muassa Ilmatieteen laitoksen salamadataa. Samat tiedot on saanut aikaisemmin eri lähteistä, mutta nyt ne löytyvät keskitetysti Oma Fingridistä”, erikoisasiantuntija
Mika Pajuoja Fingridistä kertoo.
Oma Fingridissä voi tarkastella myös esimerkiksi sähkönsiirron mittaus-, laskutus- ja loissähkötietoja.
Oma Fingrid on sähköinen palvelu, johon asiakkaat pääsevät kirjautumaan tunnuksillaan. Siellä voi tarkastella myös esimerkiksi sähkönsiirron mittaus-, laskutus- ja loissähkötietoja.
”Palvelua kehitetään jatkossakin asiakkailta saatujen toiveiden ja palautteen mukaan”, Pajuoja sanoo.
Fingrid kertoo asiakkailleen akuuteista vikatilanteista edelleen tuttuun tapaan myös tekstiviesteillä tai sähköpostitse.
”Myös tekstiviesti- ja sähköpostipalvelua on parannettu. Viestit lähetetään nyt lähes välittömästi, myös viikonloppuisin.”
Oma Fingridiin on tulossa organisaatioille mahdollisuus määritellä itse, kenelle kaikille tekstiviesti- tai sähköposti-ilmoitukset lähtevät.
”Jatkossa asiakkaat voivat itse tehdä tietojen muutokset, mutta vielä toistaiseksi päivitys täytyy pyytää
Fingridistä”, Pajuoja kertoo.
Apua raportointiin ja korjauksiin
Fingridin käytönvalvontajärjestelmästä välittyy suoraa tietoa asiakkaiden käytönvalvontajärjestelmiin. Mukana on myös häiriöstä kertovaa tietoa.
”Tulevaisuudessa haluamme tarjota tällaista suoraa tietoa asiakkaillemme entistä laajemmin, jolloin he näkevät suoraan omista järjestelmistään kantaverkon tilanteen. Sähkömarkkinatietoa emme voi kuitenkaan julkaista”, Pajuoja huomauttaa.
Jakeluverkkoyhtiö Elenian käyttökeskuspäällikkö Teemu Suvela on uudistuksiin tyytyväinen.
”Tietojen keskittäminen Oma Fingridiin auttaa meitä, kun raportoimme sähkönjakelun keskeytyksistä omille asiakkaillemme ja toisaalta viranomaisille. Tarvitsemamme faktat löytyvät nyt aikaisempaa nopeammin ja helpommin ja pystymme vertaamaan niitä omiin tietoihimme.”
Suvelan mukaan on tärkeää, että tiedot on dokumentoitu yhteen paikkaan, josta ne löytyvät kätevästi myös tulevaisuudessa.
”Tiedoista on apua esimerkiksi silloin, kun analysoimme oman verkostomme kuntoa ja korjaustarpeita”, hän huomauttaa.
Vikapartiot oikeaan paikkaan
Kun häiriötietoja tutkitaan, voi esimerkiksi selvitä, että voimajohdolla on sattunut lyhyen ajan sisään useampi jälleenkytkentä ja että myös vikapaikka-arviot ovat samalla suunnalla.
”Kun käytössämme on mahdollisimman tarkkoja vikapaikkatietoja, pystymme ohjaamaan korjauspartiot helpommin paikkaan, jossa vika todennäköisesti on”, Suvela kertoo.
Niin sanotussa käyttöoikeuskentässä kenttä-, kytkin- ja suojalaitteet ovat Fingridin, mutta sähköasemalta lähtevä 110 kilovoltin johto ja sen korjausvastuu kuuluvat jakeluverkkoyhtiölle. Sen omistama yksittäinen 110 kilovoltin johto voi olla muutamia kilometrejä tai jopa yli sata kilometriä pitkä.
Mikäli säteittäisesti syötettyyn 110 kilovoltin verkkoon tulee vika, tämä näkyy välittömästi myös keskijännite- ja pienjänniteverkossa olevilla asiakkailla.
”Sähkönjakelu saattaa katketa laajaltakin alueelta. Vaikka asiakkaiden sähköjä päästään lähes aina palauttamaan keskijänniteverkon varayhteyksillä, niin 110 kilovoltin johto on saatava nopeasti kuntoon”, Suvela huomauttaa.
Suunniteltuja katkoksia
Mika Pajuojan mukaan Fingridin kantaverkossa tai laitteistoissa on vuodessa noin 300 vikatilannetta.
Tavallisimmin katkoksia aiheuttavat salamaniskut ja lintujen likaamat eristinketjut.
”Näistä parisen sataa on noin sekunnin mittaisia katkoksia – eli valojen välähdyksiä – joiden jälkeen verkko kytkeytyy automaattisesti uudelleen päälle. Tavallisimmin katkoksia aiheuttavat salamaniskut ja se, että lintujen ulosteet likaavat eristinketjuja. Talvella ongelmia aiheuttavat linjoille kerääntyvät lumikuormat.”
Kantaverkossa on lisäksi noin 1 200 suunniteltua katkosta vuodessa. Näitä tarvitaan esimerkiksi huoltotöiden yhteydessä tai kun verkkoon kytketään uusia osia.
Verkko on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, kun siihen on liitetty esimerkiksi kymmeniä uusia tuulipuistoja.
”Tämän takia myös suunniteltujen katkosten määrä on noussut. Loppukäyttäjille suunnitellut katkokset eivät juuri näy, koska sähkönsyöttö on järjestetty korvaavien yhteyksien kautta.”
