Helsinki ja Vantaa liittyvät kantaverkkoon Tammiston ja Länsisalmen sähköasemilla. Tammiston avokytkinlaitos oli tullut elinkaarensa päähän vuonna 2019, kun Fingrid teki investointipäätöksen aseman uusimisesta.
Avokytkinlaitos vei tilaa jalkapallokentän verran, ja tilan säästämiseksi sen viereen päätettiin rakentaa korvaava sisäkytkinlaitos.
”Se on käytännössä huoltovapaa ja turvallisempi kuin avokytkinlaitos”, Fingridin projektipäällikkö Jarmo Henttinen kertoo.
Uusi rakennus suunniteltiin kaavaan sopivaksi.
Rakennus on erittäin näkyvällä paikalla kauppakeskus Jumbon ja viihdekeskus Flamingon vieressä, ja ohikulkijoita on paljon. Alueella on suojeltu, 1950-luvulla rakennettu punatiilinen sähköasemarakennus, joka on nykyään toimistokäytössä.
”Uuden sähköaseman rakennusmateriaaliksi valikoitui vanhaan asemaan sopiva punatiili, ja rakennuksesta tuli hieno”, Henttinen kehuu.
Ei käyttöhäiriöitä
Sähköaseman tontti on kalliota, joten alueella jouduttiin myös louhimaan. Haastavin osa projektia oli yhdeksän sähköjohdon kääntäminen sähköaseman omalla tontilla paikasta toiseen.
Aseman läpi menee vuosittain sähköenergiaa noin 1,3 TWh. Sinne liittyvät Fingridin, Helen sähköverkkojen, Carunan ja Vantaan Energia Sähköverkkojen johdot.
”Kun katkaisimme jännitteen yhdestä johdosta kerrallaan, selvisimme pienillä keskeytysjärjestelyillä. Käyttövarmuus pysyi hyvänä, eikä järjestelmästä tullut liian haavoittuva”, Henttinen sanoo.
Keskeytykset ajoitettiin maaliskuusta joulukuuhun 2022, eikä niistä seurannut käyttöhäiriöitä eikä jakelunkeskeytyksiä.
”Kaupunkilaiset eivät huomanneet keskeytyksiä lainkaan.”
”Kaupunkilaiset eivät huomanneet keskeytyksiä lainkaan. Tämä edellytti hyvää yhteistyötä Fingridin ja jakeluverkkojen kesken.”
Hyvän suunnittelun merkitys osoittautui olennaiseksi hankkeen onnistumisen kannalta. Vuonna 2022 Fingridiltä eläkkeelle siirtynyt Antti Puuska vastasi Tammiston projektin sähköturvallisuudesta ja keskeytysjärjestelyistä.
Vantaan Energia Sähköverkkojen rakennuttajainsinööri Asko Hietaranta kiittää sitä, että valmisteleva työ oli erinomaisesti tehty.
”Projektin esiselvitykset aloitettiin hyvissä ajoin. Moneen kertaan projektin aikana palasimme Antti Puuskan havainnolliseen, konkreettiseen ja selkeään suunnitelmaan erityisesti johdonsiirtojen kannalta.”
Hietaranta muistuttaa, että sähköasemien uusinta on aina vaativa kokonaisuus, ja tämä hanke oli omaa luokkaansa.
”Keskeytykset ajoitettiin siirtoverkkoyhtiöiden toiveesta pääosin kesään. Varsinaisten voimajohtosiirtojen ja keskeytysten lisäksi tarvittiin suojareleiden, viestilaitteiden ja IT-yhteyksien siirrot sekä sovittaminen aikatauluihin. Korvaavien yhteyksien ansiosta keskeytysjärjestelyt ja voimajohtojen siirrot onnistuivat suunnitellusti aikataulussa.”
Tammiston sähköaseman merkitys Vantaan Energia Sähköverkoille on suuri.
”Siellä olevat kolme johtokenttää muodostavat meille tärkeän solmupisteen omaan siirtoverkkoomme”, Hietaranta tarkentaa.
Sähköaseman uusiminen parantaa käyttövarmuutta, ja sisäkytkinlaitos on suojassa sääilmiöiltä ja ilkivallalta.
”Tämä hanke oli merkittävä voimanponnistus. Kiitokset hyvin suunnitellusta, johdetusta ja kaikkiaan onnistuneesta projektista kuuluvat Jarmo Henttiselle, Antti Puuskalle ja Hitachin Olli Nyrövaaralle sekä meidän käyttöinsinöörillemme Rauno Kähköselle ja projektin aikaiselle järjestelmäasiantuntijalle Reijo Virtaselle”, Hietaranta jatkaa.
Mittavat investoinnit sähköasemiin
Investointi maksoi lopulta 17,4 miljoonaa euroa. Hinta pysyi kohtuullisena, koska materiaalit ehdittiin hankkia ennen koronaviruspandemiaa ja Venäjän sotaa Ukrainassa.
Hanketta edistettiin koronasulkujen aikana, mikä toi omat haasteensa työhön. Rakennustyöt valmistuivat kesällä 2021, laiteasennukset keväällä 2022, ja voimajohtojen siirto saatiin valmiiksi vuoden 2022 loppuun mennessä.
”Aikataulussa ja budjetissa pysyttiin hyvin, vaikka hanke oli mittava sekä kooltaan että vaatimustasoltaan. Testit ja käyttöönotot saatiin kerralla maaliin. Uudistus lisää sähkön toimitusvarmuutta pääkaupunkiseudulle entisestään”, Jarmo Henttinen sanoo.
Fingridillä on käynnissä varsinainen rakennusbuumi, eli sähköasemia korjataan ja uusitaan ennätystahtia.
”Syitä tähän on useita. Moni sähköasema on tullut elinkaarensa päähän ja joudutaan siksi uusimaan. Emme aja laitteita loppuun, vaan uusimme niitä tietyllä syklillä”, Henttinen selittää.
Vihreä siirtymä lisää tarvetta uusille asemille, ja siirtokapasiteettiä lisätään pohjois–eteläsuunnassa.
”Lisäksi Helsingissä sähköntuotantoa ollaan vähentämässä, ja korvaavaa sähköä on tuotava muualta. Mittavilla investoinneilla Fingrid varmistaa kantaverkon toimivuuden jatkossakin.”
