Tausta

Suomen kantaverkko on maailmanlaajuisessa vertailussa erittäin varmatoiminen. Siirtovarmuus Fingridin verkossa on 99,99995 prosenttia. Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin: ”Käytännössä kantaverkossa aiheutuneet häiriöt näkyvät asiakkaille reilun minuutin vuodessa.”

Suurhäiriöksi lasketaan tilanne, jossa yli puolet Suomen kulutuksesta jää ilman sähköä tai koko kantaverkko on jännitteetön yli 3 minuutin ajan.

Viimeksi kantaverkossa oli suurhäiriö vuonna 1974. Laitevaurio sähköasemalla johti siihen, että sähköt olivat poissa laajasti noin tunnin. Pahkin:
● Kantaverkon laajuus oli tuolloin melko minimaalinen, muutama johto pohjois-eteläsuunnassa.
● Tällä hetkellä verkon rakenne on laaja ja rengasmainen ja siten entistäkin vähemmän herkkä suurille häiriöille.

Miten epätodennäköiseen varaudutaan?

Arto Pahkin:

● Harjoittelemalla
– Vuodesta 2014 on tehty käytännön harjoituksia, joissa esimerkiksi voimalaitos on oikeasti ajettu alas, käynnistetty varavirralla ja seurattu, miten      tilanteesta palaudutaan. Opit on kirjattu ylös.
– Harjoittelussa voidaan käyttää myös simulaattoria.
● Luomalla malleja
– Harjoitustenkin tukemana on luotu ja päivitetty malleja, joilla erilaisista suurhäiriötilanteista voidaan palautua.
– Mallien avulla on koulutettu Fingridin operaattoreita ja sidosryhmiä.
● Syventämällä yhteistyötä
– Merkittävät osapuolet: verkkoyhtiöt ja voimalaitosvalvomot
– Viranomaiset
● Kehittämällä yhteyksiä
– Uuden EU-velvoitteen mukaan tietoliikenteen ja puheyhteyksien on toimittava merkittävien osapuolten välillä 24 tuntia häiriön alusta.
– Tilannekuvaa on pystyttävä jakamaan myös häiriön aikana.

”Olemme tehneet pitkäjänteistä kehitystyötä, jonka ansiosta mahdollisesta suurhäiriöstä pystytään palautumaan normaaliin tilanteeseen ketterästi.”

Mikä on N-1?

Pohjoismaista sähköverkkoa käytetään N-1-säännöllä: ”Verkko ei saa kaatua, vaikka yksi suuri yksikkö tai voimajohto putoaisi pois verkosta. Sähköverkon toiminta on mukautettava häiriön jälkeen 15 minuutissa. Kun näistä rajoista pidetään kiinni, verkko pysyy toiminnassa jatkuvasti.”

Sähköttömyyden hinta. Sähkönjakelun laaja keskeytys kävisi yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi. Pahkin: ”Suurhäiriö Suomen kantaverkossa maksaa arviolta 100 miljoonaa euroa tunnissa. Vaikka riski on nykyisin hyvin pieni, on selvää, että ei ole varaa jättää varautumatta. Siksi me tätä työtä teemme.”

Sää on suurin riskitekijä, mutta muuhunkin varaudutaan – ”Kotivara on hyvä olla joka tapauksessa.”

Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkinin mukaan suurimmat riskit kantaverkon toiminnalle ovat sään ääri-ilmiöt:

● Pahin skenaario on jäätävä sade. Rakenteisiin nopeasti kertyvä paino voi aiheuttaa ongelmia. Esimerkkejä on nähty muun muassa Moskovassa ja Kanadassa.
● Normaalit myrskyt eivät aiheuta ongelmia raivatuilla alueilla kulkeville johdoille, mutta poikkeuksellisen voimakkaat suurmyrskyt saattavat olla haastavia.
● Metsäpalot lähellä kantaverkkolinjoja voivat pakottaa kytkemään johtoja pois. Pitkäaikainen kuivuus on siis myös riskitekijä.

”Sääilmiöiden lisäksi on varauduttava myös kyberuhkiin. Kriittisiä järjestelmiä varjellaan tarkasti ulkoisilta uhilta ja tietysti myös muiden tukijärjestelmien tietoturvaan kiinnitetään erityistä huomiota. Myös fyysinen sabotaasi tai ilkivalta ovat nekin edelleen mahdollisia.”

Uusia haasteita

Merkittävällä vauhdilla kasvava vaihtelevien tuotantomuotojen eli tuuli- ja aurinkovoiman osuus tuo lisähaastetta kantaverkon hallintaan.

Pahkin: “Uudet tuotantomuodot korvaavat usein perinteistä lauhdevoimalaitoksia, joiden joustokyky häiriötilanteessa on parempi. Ongelma on sama kaikkialla maailmassa. Ratkaisuja on kuitenkin jo olemassa ja uusia kehitetään jatkuvasti.” Esimerkiksi
● reserviakustot
● nopeasti irtikytkettävät kuluttajat, kuten kasvinviljelylaitokset

Kuluttajakin voi varautua

Vaikka suurhäiriön riski on jatkossakin pieni, paikallisempia ja myös pitkäkestoisempia sähkökatkoja voi sattua. Kotivara on edelleen toimiva konsepti.

“Jokaisen kannattaa miettiä, miten selviäisi jos sähköt olisivatkin pois pidemmän ajan, esimerkiksi 72 tuntia.” Kotoa pitäisi löytyä ainakin:
● kuivamuonaa
● vettä ja vesiastioita
● kynttilöitä tai taskulamppuja
● varavirtaa puhelimelle

”Myös yrityksillä pitäisi olla valmiit suunnitelmat pidemmän katkon varalta.”

Arto Pahkinin mukaan häiriöstä palautuminen vaatii huomattavan määrän työtä ja vie joka tapauksessa aikaa, niin kantaverkossa kuin jakeluverkkoyhtiöissäkin. ”Olennaista on osaaminen, jota kehitetäänkin jatkuvasti. Sähköistyvä yhteiskunta toimii kantaverkon varassa ja velvollisuutemme on varautua myös epätodennäköiseen, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.”

Artikkeli on julkaistu MustRead Energy -uutiskirjeessä 17. marraskuuta 2021.