Sähkömarkkinaosapuolet suunnittelevat tuotannon ja kulutuksen tasapainoon etukäteen. Tehotasapainoa ylläpidetään nykyisin tunnin ajanjaksossa, mutta uusiutuvan energian myötä säätökykyisen tuotannon määrä vähenee, ja tunnista on tullut liian pitkä jakso. Ratkaisuna on siirtyminen 15 minuutin taseselvitysjaksoon eli varttitaseeseen.
Varttitase otetaan käyttöön Suomessa 22.5.2023. Silloin eSettin ylläpitämä taseselvitysjärjestelmä siirtyy 15 minuutin aikaresoluutioon. Lisäksi varttiin siirrytään Suomen keskitetyn tiedonvaihdon yksikössä datahubissa ja suurelta osin energiamittauksessa.
Pohjoismaissa päivänsisäinen markkina siirtyy 15 minuutin kaupankäyntijaksoon vuonna 2024.
Vuonna 2025 kaupankäynti vuorokausimarkkinoilla siirtyy 15 minuutin kaupankäyntijaksoon, ja siihen mennessä EU-maissa on siirryttävä varttitaseeseen. Pohjoismaissa päivänsisäinen markkina siirtyy 15 minuutin kaupankäyntijaksoon vuonna 2024.
”Fingrid edistää varttisiirtymää tiiviissä yhteistyössä toimialan kanssa. Ensi keväänä, varttisiirtymän ensimmäisessä vaiheessa, luomme pohjaa myöhemmille varttimuutoksille”, Fingridin projektipäällikkö Meri Viikari kertoo.
Kun tasetta aletaan tarkastella 15 minuutin jaksoissa, ennustetarkkuus paranee ja tasapainoa voidaan hallita aiempaa paremmin. Näin energian tuotannon ja kulutuksen tasapainotus toimii markkinahintojen ohjaamana, ja järjestelmä kulkee kohti reaaliaikaisempia sähkömarkkinoita.
”Tärkeää on, että järjestelmä ohjaa tarkempaan ja markkinaehtoisempaan taseen hallintaan ja että toimijat saavat hyötyä joustavuudesta. Siirtymävaiheessa tasevastaavat näkevät varttikohtaiset tasepoikkeamansa ilman varttikohtaisia kustannuksia ja voivat mukauttaa toimintaansa myöhemmin käyttöönotettavaa varttihinnoittelua ajatellen”, Viikari toteaa.
Jatkossa eSett laskee taseet vartissa
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa toimiva eSett on näiden maiden kantaverkkoyhtiöiden yhdessä omistama.
”Tasevastaaville syntyy joka tunnista yli- tai alijäämää, ja me laskemme taseselvityksen heidän puolestaan. Tasevastaavat ovat meidän asiakkaitamme, ja laskutamme heitä kantaverkkoyhtiöiden puolesta. Myös omistajat ovat asiakkaitamme, sillä teemme tämän palvelun heitä varten. Ensi keväänä otamme ison askeleen kohti varttitasemarkkinaa”, eSettin Advisor Tuomas Pulkkinen kertoo.
Hänen mukaansa eSettin järjestelmä muuttuu kaikissa neljässä maassa yhtä aikaa, mutta muuten muutoksen nopeus riippuu kunkin maan lainsäädännöstä.
”Suomi ja Tanska ovat siirtymän eturintamassa.”
Toukokuussa taseselvitys tapahtuu vartin resoluutiossa, mutta myös tuntidataa on saatavilla.
Toukokuusta alkaen taseselvitys Suomessa tapahtuu vartin resoluutiossa, mutta myös tuntidataa on saatavilla.
”Vaiheittaisen siirtymän myötä asiakkaat ehtivät mukautua vartin resoluutioon. He ehtivät seurata jonkin aikaa, miten tase muodostuu. Kun laskutus siirtyy varttiin, asiakkaillamme on parempi ymmärrys siitä, miten kauppaa kannattaa mukauttaa. Varttitase on reaaliaikaisempi ja vastaa entistä paremmin todellisuutta”, Pulkkinen jatkaa.
Tasevastaavat näkevät varttitaseen oikeudenmukaisena
Sähkönmyyjän ja tasevastaavan näkökulmasta varttitasetta seuraava Energia Myynti Suomen toimitusjohtaja Kimmo Kuusinen pitää vaiheittaista siirtymää hyvänä.
Energia Myynti Suomi on sähkön myyntiin keskittyvä yritys, joka on osa pohjoismaista Energi Danmark -konsernia. Se on yksi suurimmista energia-alan toimijoista Pohjoismaissa, ja sen asiakkaat ovat isoja yrityksiä sekä organisaatioita.
”Varttitaseeseen siirtyminen ei nyt alkuvaiheessa vaikuta suuresti tasevastaavan työhön, koska hinta pysyy aluksi edelleen tunnin ajan samana. Saksassa varttitaseeseen on siirrytty jo aikaisemmin, ja konsernimme toimii myös siellä. Meillä on siis jo kokemusta tästä resoluutiosta”, Kuusinen toteaa.
Hän huomauttaa, että kun kaupankäynti alkaa vartin mukaan, siitä seuraa enemmän muutoksia.
”Nyt on tärkeää kerätä 15 minuutin aikasarjaa toiminnan kehittämiseksi.”
”Valmistautuaksemme siihen tarvitsemme historiatietoa ja dataa, jota voimme hyödyntää ennusteen tekemisessä. Nyt onkin tärkeää kerätä 15 minuutin aikasarjaa toiminnan kehittämiseksi. Olemme kuitenkin valmiita muutokseen. Olemme kehittäneet tietojärjestelmiämme ja automatisoineet kaupankäyntiämme, jotta pärjäämme hektisessä markkinassa”, Kuusinen jatkaa.
Hän pitää tärkeänä, että hinnan määräytymisperiaate on selvillä.
”Huolena on 15 minuutin säätöikkunan vaikutus markkinalikviditeettiin. Hinnan on oltava läpinäkyvä ja vastattava todellista markkinaa. Tässä voi olla riskinä, että automaattinen kaupankäynti tuo ongelmia.”
Suomen toiseksi suurimman sähköntuottajan, UPM Energyn, tasevastaava Teija Pelkonen toteaa myös, että siirtymä lisää tarvetta prosessien automatisoinnille:
”UPM osallistuu aktiivisesti sekä jousto- että säätömarkkinoille. Toimimme pohjoismaisessa sähköpörssissä ja hoidamme myös UPM:n omien yhtiöiden sähkönhankinnan ja -myynnin. Työmme muuttuu selvästi, kun dataa tulee nelinkertainen määrä aiempaan verrattuna ja sykli lyhenee”, hän sanoo.
Muutos koskee koko järjestelmää ja automatisoinnin määrä lisääntyy vääjäämättä.
”UPM näkee digitalisaation ratkaisuna sähkömarkkinan kehitykseen, ja olemme jo aloittaneet tarvittavien muutosten tekemisen järjestelmiimme.”
Pelkosen näkemyksen mukaan tasehallinta ei ole vaikeampaa varttitaseen myötä, mutta tahti nopeutuu.
”Aloitimme valmistautumisen ajoissa ja olemme valmiina varttitaseeseen. Meillä on valmius myös markkinoille. Hinnan muodostuksessa on olennaista läpinäkyvyys ja todellisen hinnan saatavuus. Meille on myös tärkeää, että pohjoismainen markkina pysyy yhtenäisenä.”
