Arvio perustuu Tilastokeskuksen varmistamiin aiempien vuosien lukuihin ja Fingridin reaaliaikaiseen CO2-päästöarvioon. Fingridin arvioi päästöintensiteetin yhä laskevan tulevina vuosina. Päästöintensiteettirajan alitus on yksi mukautuvimmista kriteereistä uusiutuvien sähköpolttoaineiden tuotannolle.
Suomi on otollista maaperää vihreille sähköä kuluttaville investoinneille, sillä uutta uusiutuvaa tuotantoa rakennetaan huomattavia määriä [1] ja sähköntuotannon hiilidioksidista (CO2) koostuvat päästöt ovat vahvassa laskutrendissä.
Fingrid saa paljon yhteydenottoja uusilta liityntäkyselijöiltä, jotka suunnittelevat investointeja Suomeen. He ovat kiinnostuneita päästöintensiivisyyden kehityksestä ja Fingridin laskentaperiaatteista. Olemme käsitelleet reaaliaika-arvioidemme laskentaa kattavasti verkkosivuillamme.
Myös Tilastokeskus tekee vastaavaa arviointia vuositasolla. Teemme heidän kanssaan aktiivista yhteistyötä kehittääksemme laskentamenettelyjä. Tämä blogi tuo vastauksia sähköntuotannon päästöintensiteetin kehitysnäkymiin sekä siihen, miten teema liittyy olennaisena osana uusiutuvien polttoaineiden sääntelyyn.
Päästöjen rooli uusiutuvien polttoaineiden sääntelyssä
Uusiutuvat polttoaineet voidaan jaotella karkeasti biopohjaisiin ja muuta kuin biologista alkuperää oleviin (Renewable Fuel of Non-Biological Origin, RFNBO).
Sähköjärjestelmän kannalta olennaisempi polttoainetyyppi on RFNBO, sillä sen eri muotojen tuottamiseen tarvitaan huomattavasti sähköä. Koska Suomen sähköjärjestelmän energiantuotannosta alle 90 % on peräisin uusiutuvista lähteistä, tulee RFNBO-tuotteisiin samalta hinta-alueelta ostetun uusiutuvan sähkön vastata polttoainetuotannon määrää kuukausitasolla 2020-luvulla ja tuntitasolla vuodesta 2030 lähtien. Kun tämä ajoitusehto täyttyy, on yksinkertaistetusti kolme menettelytapaa tuottaa RFNBO-tuotteita:
- Suora liityntä uusiutuvan sähköntuotannon ja RFNBO-tuotannon välillä tai sijoittuminen samalle laitosalueelle ilman päästöintensiivisen (kts. kohta c) verkkosähkön käyttöä polttoainetuotantoon;
- Täydentävyysehto, eli RFNBO-tuotantoon ostetaan ainoastaan alle 36 kk sisällä sähköntuotannon aloittaneiden uusiutuvien voimalaitosten sähköä; tai
- Uusiutuvaa sähköä voidaan siirtää ulkoisen verkon kautta, jos hinta-alueen sähköntuotannon päästöintensiteetin on todennettu olevan alle 18 gCO2eq/MJ (= 65 gCO2eq/kWh)
Kunkin menettelytavan edellytykset paranevat jatkuvasti uusiutuvien sähköntuotantoinvestointien rullatessa Suomessa.
Näistä verkkosähkön päästöintensiivisyysrajaan perustuva ehto mahdollistaa vapaimmat lähtökohdat liiketoiminnalle, sillä se ei sido RFNBO-tuotantoa yksittäisen sähköntuotantolaitoksen yhteyteen tai sähkönhankintaa rajalliseen joukkoon uusia voimalaitoksia. Tällöin uusiutuvaa sähköä voi ostaa Suomesta vapaasti. Päästöintensiteettirajan kerran alittuessa yhtenä kalenterivuonna seuraavien viiden vuoden katsotaan oletusarvoisesti pysyvän rajan alla.
Hiilidioksidipäästöjen merkittävä lasku jatkuu
Päästöintensiteettiä kuvataan sähköntuotannossa yleisesti hiilidioksidipäästökertoimilla. Kuten alla kuvasta nähdään, CO2-päästökertoimet ovat laskeneet huomattavasti ja Fingridin ennusteen* mukaan lasku jatkuu myös tulevaisuudessa. Iloisena uutisena voidaan todeta, että RFNBO-sääntelyn päästöintensiteetti on Fingridin arvion mukaan alittunut selkeästi vuonna 2023.
Tilastokeskuksen varmennetut tilastot julkaistaan kaksi vuotta kunkin kalenterivuoden jälkeen, joten tarkkoja päästökerrointoteumia ei ole vielä saatavilla vuoden 2023 osalta. Historiakehityksestä voidaan havaita, että Fingridin reaaliaikalaskentaan perustuvat arviot ovat vuositasolla hyvin lähellä tilastokeskuksen lukuja, joten niitä voi käyttää suuntaa antavina lukuina edellisen vuoden päästöjen keskiarvoista.
Yhteistyöllä tilastoja kehitetään informatiivisemmiksi
Fingrid on kehittänyt päästölaskentaa yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa pitkäjänteisesti.
Tänä keväänä paransimme tietojen saatavuutta lisäämällä Fingridin sivulle Tilastokeskuksen varmentamat vuosikeskiarvot sähköntuotannon päästöistä. Tilastokeskus puolestaan on alkanut julkaista Fingridin laskennan vuosikeskiarvoa ennakkotietona edeltävän vuoden sähköntuotannon päästökertoimesta.
Fingridin ja Tilastokeskuksen vuosikeskiarvojen erot selittyvät Fingridin laskennan tuoreimmilla mahdollisilla, mutta auttamatta vanhentuneilla lähtötiedoilla. Käytännössä tuotantokategorioiden päästökertoimet perustuvat kaksi vuotta vanhoihin sähköntuotannon päästökertoimiin, jotka eivät ota huomioon viimeisimpiä muutoksia sähköntuotantolaitosten polttoaineiden osuuksissa.
Eroa Fingridin ja Tilastokeskuksen vuosikeskiarvoilla on ollut molempiin suuntiin, mutta tärkein havainto on silti päästökertoimien yleinen laskutrendi, joka johtuu merkittävästä lisästä uutta tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaa.
Kaikki kasvihuonekaasut huomioidenkin rajan alitus on huomattava
Huomionarvoista RFNBO-tuotteiden valmistuksessa sovellettavalle sähköntuotannon päästökertoimen ylärajassa on, että se määrittelee kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina (CO2eq) kun taas Fingridin ja Tilastokeskuksen arviot ovat sisältäneet aiemmin pelkät hiilidioksidipäästöt.
Tilastokeskus on julkaissut keväällä 2024 ensimmäistä kertaa CO2-ekvivalenttiset ja elinkaaripäästökertoimet, mikä mahdollistaa ylärajan alittumisen todentamisen jatkossa.
Alla on koottuna kyseisen tilaston ja Fingridin sähköntuotannon päästökerroinarvioiden vuosikeskiarvot sekä ennuste tulevasta kehityksestä perustuen aiempiin eroavaisuuksiin. Jo vuoden 2023 sähköntuotannon päästöintensiivisyys Suomessa on siis hyvin todennäköisesti alittanut RFNBO-tuotteilta vaaditun rajan päästöintensiivisyyden laskutavasta riippumatta. Lopullinen varmennus asiaan tullaan saamaan Tilastokeskuksen tilastojen myötä keväällä 2025.
Uusiutuvat sähköpolttoaineet kuten vihreä vety ovat monipuolisesti toteuttamiskelpoisia investointikohteita Suomessa, kun jo kolmannen kriteerivaihtoehdon soveltaminen RFNBO-tuotannolle mahdollistuu sähköntuotannon puhdistumisen myötä.
Tämä sähköntuotannon päästöintensiteetin lasku ei pysähdy vielä, vaan jatkaa putoamistaan. Tervetuloa toteuttamaan energiamurrosta yhdessä!
Selite:
* CO2-päästökertoimen ennusteissa on käytetty Fingridin verkkosuunnittelun pohjana olevaan skenaarioon perustuvia markkinamallinnustuloksia säävuosien keskiarvolla ja Tilastokeskuksen todentamiin tilastoihin pohjautuvia tuotantomuotokohtaisia päästökertoimia vuodelta 2022. Tuotantomuotojen päästökertoimia ei ole laskuissa siis muutettu tulevien vuosien osalta. Oletettavaa on, että ne pienenevät sähköntuotannon polttoaineiden puhdistuessa Suomessa. Vaikka varmuutta kehityksestä ei ole, niin ennusteen päästöluvut ovat eittämättä yläkanttiin, jos polttoon perustuvan sähköntuotannon polttoaineiden päästöintensiivisyys jatkaa laskuaan. CO2-ekvivalentti- ja elinkaaripäästökertoimien ennusteita on approksimoitu Tilastokeskuksen tilastojen ja Fingridin CO2-päästökerroinarvioiden välisten historiallisten erojen keskiarvojen perusteella.
