Kantaverkon sähkönsiirto joudutaan toisinaan keskeyttämään paikallisesti verkon kunnossapidon, korjauksen tai rakennustöiden vuoksi. Työ voi kohdistua kantaverkkoon, jakeluverkkoyhtiöiden kantaverkkoon liittyviin haarajohtoihin tai naapurimaiden välisiin rajajohtoyhteyksiin.
Suurin osa siirtokeskeytyksistä johtuu kunnossapidon tarpeista. Myös kantaverkon ja sähköasemien rakennusprojektit vaativat toisinaan sähkönsiirron keskeytyksiä, samoin verkkoon tulleiden vikojen korjaukset, joista osa on kiireellisiä, osa kiireettömiä.
”Fingrid pyrkii suunnittelemaan siirtokeskeytykset aina hyvissä ajoin etukäteen, jotta vaikutukset sähkömarkkinoille ja asiakkaille jäisivät mahdollisimman vähäisiksi”, Fingridin erikoisasiantuntija Jussi Huttunen korostaa.
Lisää uusiutuvaa, lisää kuormaa keskeytystilanteissa
Tähän saakka siirtokeskeytyksiä on pystytty tekemään melko vaivattomasti, sillä kantaverkossa on riittänyt hyvin siirtokykyä näihin tarpeisiin. Uusia haasteita on kuitenkin näköpiirissä. Uusiutuvaa tuotantoa rakennetaan Suomessa tällä hetkellä nopeammin kuin mitä kantaverkkoa pystytään uudistamaan.
”Kantaverkko ei perinteisesti ole ollut kovin kuormitettu, joten keskeytyksiä on voitu toteuttaa aika helposti. Nyt kun uusiutuvaa tuotantoa, erityisesti tuulivoimaa, tulee paljon lisää, verkon kuormitus alueellisesti kasvaa ja verkon siirtokyky joutuu suuren tuotannon aikana melko tiukille. Se tuo myös siirtokeskeytysten toteutuksiin haasteita”, Huttunen sanoo.
Jatkossa keskeytyksiä pitää tehdä jonkin verran päällekkäin ja niiden aikaikkuna kapenee. Se edellyttää Fingridiltä alueellisen koordinoinnin tehostamista. Yhdelle alueelle ei saa tulla liikaa keskeytyksiä samaan aikaan.
Säätösähkömarkkinoille lisää tuotantoa
Ongelmana on, että ainoastaan perinteiset tuotantolaitokset ja vesivoimalaitokset osallistuvat tällä hetkellä säätösähkömarkkinoille ja vain niiden tuotantoa pystytään säätämään markkinaehtoisesti. Uusiutuvan sähköntuotannon osalta näin ei vielä ole.
Tuettua tuulivoimalaa on taloudellisesti kannattavampaa pitää verkossa ja tuottaa koko ajan maksimimäärä sähköä.
”Ideaalitapaus olisi, että tuuli- ja aurinkovoimalaitokset olisivat myös mukana säätösähkömarkkinoilla ja Fingrid pystyisi säätämään näidenkin tuotantoa alaspäin tarpeen mukaan. Tähän mietitään ratkaisua OneNet-hankkeessa”, Huttunen kertoo.
Tilanne helpottuu tulevien vuosien myötä myös, kun kantaverkon investointihankkeet valmistuvat. Lähtökohtaisesti tuulivoimaloita on kuitenkin nopeampi rakentaa kuin kantaverkkoa.
Myös kantaverkon liityntäpisteiden lisääntyminen tuo haasteita siirtokeskeytysten aikataulutukseen ja toteutukseen.
Jussi Huttunen kertoo Fingridin toivovan, että tuulivoimalaitokset liitettäisiin suoraan sähköasemalle, mikä olisi myös keskeytysten toteuttamisen kannalta helpompaa. Fingrid rakentaakin parhaillaan useita uusia sähköasemia ympäri Suomea, jolloin näitäkin toiveita pystytään toteuttamaan aiempaa paremmin.
