Järvilohi on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kala, jonka kohtalo on ollut jo yli 40 vuotta viljelyn ja istutusten varassa. Pian järvilohi pääsee luontaisesti lisääntymään Kuurnan vesivoimalaitoksen alapuolella olevassa kunnostetussa jokiuomassa. Rakennusaikainen kuva (yllä) osoittaa, kuinka Laurinvirtana tunnettuun tulvauomaan on rakennettu mittava järvilohelle soveltuva lisääntymis- ja poikasalue, johon kaloilla on järvialueelta esteetön pääsy. Kunnostustöitä varten kuivattiin noin kymmenen hehtaarin laajuinen alue soistunutta vanhaa jokiuomaa.
– Tämä on järvilohen säilymisen kannalta tärkeää, sillä luonnollinen poikastuotanto on ainoa tapa saada laji pelastettua, Saimaan järvilohen kärkihankeen projektipäällikkönä Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa ja Future Missions Oy:ssä toiminut Niilo Valkonen sanoo.
– Keskeisenä elementtinä alueella on teräsponteista tehty kutukynnys, jonka alapuolelle on profiloitu useiden hehtaarin laajuinen särkkien ja uomien verkosto. Siellä on kudulle ja eri-ikäisille poikasille soveltuvia alueita, joissa on vaihtelevia vesisyvyyksiä, virtauksia ja pohjaominaisuuksia, Valkonen kertoo.
Voimalaitosyhtiö turvaa riittävän veden
Järvilohi vaatii lisääntyäkseen koskimaisen ympäristön. Koska uomaa on käytetty tulvavesien laskemiseen, siinä ei ole ollut säännöllistä virtaamaa. Kuurnan Voima Oy onkin rakentanut poikastuotantoalueen yhteyteen uuden pienvesivoimalan veden virtauksen turvaamiseksi.
– Vastaanotto on ollut joka taholta positiivista ja myönteistä palautetta on tullut paljon, Kuurnan Voiman toimitusjohtaja Jari von Becker kertoo.
Ratkaisussa uutta vesivoimaa ei ole valjastettu sähköntuotantoon. Pienvoimalan avulla juoksutettu vesi saadaan hyödynnettyä, ja sen lisäksi voimala käyttää aikaisemmin hyödyntämättömän tulvaveden.
Koska uuden pienvesivoimalan toimintapa on erilainen kuin perinteisen vesivoimalaitoksen, on matkassa ollut mukana teknisiä ongelmia ja paljon on tehty uusiksikin.
– Tavoitteena on saada pienvoimala nyt kesällä tuotantokäyttöön, von Becker sanoo.
Ainutlaatuinen yhteistyöhanke
Suojeluhankkeen valmistelu aloitettiin vuonna 2017 yhteistyössä Kuurnan Voima Oy:n, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kesken. Laurinvirran entisöiminen vaelluskalan kudulle on ollut sidosryhmärajat ylittävä yhteistyöhanke, jollaista ei ole toteutettu aiemmin missään muualla. Yhteistyömallissa voimalaitosyhtiön ja kalatalouden tavoitteet ja intressit on saatu onnistuneesti sovitettua yhteen.
– Teknistaloudellisesti tämä oli otollinen ympäristö ja ajankohta toteutukselle. Hanke on erinomainen esimerkki siitä, kun tilanne menee niin vaikeaksi, että kaikki tahot ymmärtävät, että nyt on pakko toimia. Silloin kaikki on mahdollista, Valkonen toteaa.
Fingrid tukee pelastusoperaatiota
Uoman kunnostuksen kokonaiskustannukset ovat noin kolme miljoonaa euroa. Valtio on rahoittanut uoman kunnostushankkeesta puolet ja loppurahoitus on tullut laajalta joukolta yrityksiä ja alueen kunnilta.
Fingrid on ollut mukana yhtenä rahoittajana hankkeessa.
– Olemme siirtäneet Kuurnan voimalaitoksen sähkötehoa vuosikymmeniä ja valtakunnallisena toimijana haluamme olla tukemassa alueellisia hankkeita. Ympäristöasiat ja ympäristövastuu ovat meille erityisen tärkeitä. Uskon, että tämä on myös meille tärkeälle maanomistajien sidosryhmälle positiivinen asia, kun joki ennallistuu ja lohi sinne palaa, Fingridin Pohjois-Karjalan verkkohankkeiden paikallisvalvoja Jarmo Lahtoniemi kertoo.
Vesieliöstön syntyminen poikastuotantoalueelle virtaavaan veteen vie aikansa. Alueelle on suunnitteilla muun muassa sammalsiirtoja, jotta prosessia saataisiin nopeutettua.
– Kun toiminta saadaan käyntiin, tavoitteena on, että järvivaellukselle lähteviä poikasia on joitakin tuhansia vuodessa. Kasvettuaan nämä vaelluskalat palaavat takaisin Laurinvirtaan kutemaan. Se olisi loistava alku luonnonvaraiselle lisääntymiselle. Viljelyvarmistusta toki tarvitaan, ennen kuin luonnollinen elinkierto nousee merkittävämmäksi. Se on pitkä tie, mutta sillä tiellä ollaan, Valkonen toteaa.
