Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa on rakennettu viimeisten 15 vuoden ajan enemmän kuin koskaan.
Parhaillaan on käynnissä toistasataa voimajohto- ja sähköasemahanketta energiamurroksen tukemiseksi. Näillä hankkeilla vahvistetaan Suomen sähkönsiirron selkärankaa ja mahdollistetaan uusien teollisuuslaitosten, uuden sähköntuotannon ja esimerkiksi sähkövarastojen liittäminen kantaverkkoon.
Kantaverkon rakentamisen tahti, samoin kuin sähkön tuotanto ja kulutus kiihtyvät edelleen. Vuoteen 2033 mennessä kantaverkon voimajohtoja rakennetaan yli 2 700 kilometriä enemmän kuin vuosina 2010–2023. Myös puhtaan sähkön tuotanto on kasvanut Suomessa voimakkaasti ja jatkaa edelleen kasvuaan. Siirtymä puhtaaseen sähköjärjestelmään onkin Suomessa ollut Euroopan nopeinta.
Puhdas ja vuositasolla Euroopan halvimpiin kuuluva sähkö puolestaan houkuttelevat luokseen uutta kulutusta. Sen myötä sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan yli 1,5-kertaiseksi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen sähköistyessä.
Paljon on siis Suomessa suunnitteilla ja työn alla energiamurrokseen vastaamiseksi. Samaan aikaan yhteiskunnan, päättäjien ja yritysten toiveet sähköverkolle ovat suuremmat kuin koskaan. Puhtaan sähkön tuotanto ruokkii osaltaan teollisuuden kasvua ja päinvastoin.
Sähkön tuotanto- ja kulutushankkeiden edettävä ensin
Fingrid on saanut kriittistä palautetta siitä, että emme kehitä kantaverkkoa kaikkialla Suomessa tasapuolisesti. Esimerkiksi Itä-Suomen on koettu jäävän kantaverkon rakentamisen katveeseen.
Kysymyksessä on kuitenkin väärinkäsitys, sillä kantaverkossa on Itä-Suomessa hyvin tilaa uusille sähkön tuotantohankkeille ja sähköintensiiviselle teollisuudelle. Tilaa uudelle tuotannolle on jopa 1 000 megawatin verran, eli alueelle mahtuisi merkittävä määrä esimerkiksi maatuulivoimaa.
Hajautettu sähkön tuotanto on eduksi myös Suomen sähköjärjestelmälle, sillä hajautus tasapainottaa sähköntuotannon vaihteluita koko maassa.
Rakennamme kantaverkkoa sähkönsiirtopalvelusta maksavien yritysasiakkaidemme tarpeiden perusteella.
Ensisijaisesti nämä työt kohdistuvat alueille, joilla sähkön tuotanto- ja kulutussuunnitelmat ovat konkretisoituneet ja edenneet kaavoituksessa riittävän pitkälle. Niissäkin riittää niin paljon tekemistä, että olemme verkon kehittämisen äärirajoilla sekä yhtiön talouden että muiden resurssien osalta.
Fingrid käynnistää verkon vahvistamisen, kun riittävä määrä hankkeita alkaa edetä kohti toteutusta.
Kallista ja monivuotisen työn vaativaa infrastruktuuria ei siis voida rakentaa jollekin alueelle varmuuden vuoksi, odottamalla sille joskus tulevaisuudessa käyttöä. Fingrid käynnistää verkon vahvistamisen, kun riittävä määrä hankkeita alkaa edetä kohti toteutusta.
Toivomme uutta liiketoimintaa suunnittelevilta yrityksiltä sekä maakuntien päättäjiltä aktiivista vuoropuhelua kanssamme, kuten myös paikallisten jakeluverkkoyhtiöiden kanssa. Näin voimme valmistautua mahdollisimman etupainotteisesti tuleviin sähköverkkotarpeisiin. Lisäksi valtion ja kuntien tulee edistää luvitus- ja kaavoitusasioita konkreettisin keinoin.
Fingrid julkaisee kahden vuoden välein kantaverkon kehittämissuunnitelman, joka on kulloinkin paras näkemys kantaverkon tulevista kehittämistarpeista. Seuraava kehittämissuunnitelma julkaistaan vuonna 2025.
Artikkeli on julkaistu myös Kuntalehdessä 12/2024.
