Henkilöturvallisuus on etusijalla kaikessa toiminnassa Fingridin työmailla. Kantaverkkoa rakennettaessa työskennellään suurjännitteiden kanssa, eikä yhteenkään onnettomuuteen tai edes läheltä piti -tilanteeseen olisi varaa.
”Tavoitteena kantaverkon työmailla on nolla tapaturmaa, eikä ulkopuolisillekaan saa aiheutua vaaraa voimalinjojen lähellä”, painottaa sähkölaitteiston käytön johtaja Jani Pelvo Fingridistä.
Suurjännitteiden kanssa työskenneltäessä turvavarusteet, turvaetäisyydet jännitteisistä osista, oikeat työtavat ja ohjeiden noudattaminen ovat keskeisiä asioita.
Näitä ja paljon muuta käydään läpi Fingridin järjestämissä erillisissä sähköturvallisuuskoulutuksissa. Niitä räätälöidään henkilöille, jotka työskentelevät suurjännitteisissä laitteissa.
”Otamme omiin koulutuksiimme lisäpainotuksia myös ilmenneiden haasteiden mukaan.”
”Lakisääteiset sähköturvallisuuskoulutukset eivät ole suurjännitepuolelle meidän mielestämme riittävän kattavia, joten otamme omiin koulutuksiimme lisäpainotuksia myös ilmenneiden haasteiden mukaan. Siksi kaikki läheltä piti -tapaukset ja muut huomiot on tärkeä tuoda tietoomme”, Pelvo kertoo.
Kommunikoinnin ja perehdytyksen tarve lisääntyvät
Muiden työryhmien huomioiminen kuuluu olennaisesti työmaan turvallisuuteen.
”Etenkin isolla työmaalla työtehtävät on sovitettava yhteen niin, että kaikkien on turvallista työskennellä. Tarvitaan koordinointia ja kommunikaatiota, jotta yllättäviltä tilanteilta ja vahingoilta vältytään”, Pelvo korostaa.
HSEQ-vastaava Paavo Kaija Enersenseltä vahvistaa, että kommunikaation tärkeys kaikessa tekemisessä on korostunut sähkötyömailla vihreän siirtymän myötä – mitä enemmän uusiutuvaan energiaan investoidaan ja uudenlaisia tuotantolaitoksia rakennetaan, sitä enemmän on työmaita ja erilaisia toimijoita.
”Esimerkiksi tuulivoimahankkeissa tehdään paljon uudenlaisia asennuksia ja toimitaan rinnakkain. Enää ei rakenneta vain yhtä johtoa, sillä tarvitaan monia liitäntöjä ja haaroja, joita saatetaan tehdä yhtä aikaa. Se tarkoittaa, että kaikkien pitää keskittyä entistä tarkemmin myös turvallisuuteen ja jakaa tietoa”, Kaija painottaa.
Työryhmän sisällä jatkuva perehdyttäminen on iso osa turvallisuuden varmistamista. Enersensessä on lisätty työmaapalavereiden määrää.
”Työmaapalaveri pidetään joka aamu, eikä vain työmaan alkaessa. Jokainen työtehtävä käydään erikseen läpi, eli kokonaisuus puretaan perehdytyksessä pieniin osiin”, Kaija kuvailee.
Myös ohjeiden laadinnassa on keskitytty selkeyteen, jotta myös kansainvälinen, osin vaihtuva työväki saisi käyttöönsä kaiken tärkeän tiedon.
”Käytämme nykyisin runsaasti kuvia työsuunnitelmissa, jotta puutteet yhteisessä kielessä eivät vaikuttaisi turvallisuuteen.”
”Käytämme nykyisin runsaasti kuvia työsuunnitelmissa, jotta puutteet yhteisessä kielessä eivät vaikuttaisi turvallisuuteen. Suomalainen koodisto poikkeaa kansainvälisestä, mutta kuvat ovat selkeitä ja yksiselitteisiä”, Kaija kertoo.
Kansainvälisissä työryhmissä tulee lisäksi korostaa, että Suomessa on poikkeuksellinen sähköverkko, jossa lataussähkö käyttäytyy eri tavalla kuin esimerkiksi Baltiassa. Suomessa voimajohdot kulkevat usein pitkiäkin matkoja rinnakkain ja aiheuttavat latausjännitteen riskin työkohteena olevalle, samalla johtokadulla kulkevalle voimajohdolle.
”On ymmärrettävä lisätyömaadoittamisen välttämätön tarve työkohteen jännitteettömyyden varmistamiseksi. Tämä voi tulla ulkomaalaisille yllätyksenä, joten sitä tulee korostaa perehdytyksessä”, Kaija kertoo.
Lisätyömaadoitus vaatii keskittymistä
Lisätyömaadoituksien suunnittelu ja tekeminen onkin yksi kriittinen turvallisuusasia, jota Fingrid haluaa nyt erityisesti painottaa. Puutteet lisätyömaadoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa ovat aiheuttaneet vaaratilanteita työmailla.
”Lisätyömaadoitussuunnitelma on esimerkiksi saatettu tehdä oikein, mutta asentaja ei ole noudattanut sitä. Vastaavat tilanteet pyritään nyt karsimaan lisäkoulutuksella ja lisätyömaadoituksen ilmoituspakolla, jolla haluamme korostaa asian tärkeyttä”, Pelvo kertoo.
Palveluntuottajat ovat tehneet lisätyömaadoitussuunnitelmia sähkötyömailla jo vuosia, mutta kesäkuun alusta lisätyömaadoituksen tarve lisättiin sähköisen turvallisuusilmoituslomakkeeseen omaksi pakolliseksi kohdakseen.
”Turvallisuusilmoituslomakkeeseen tulee arvioida lisätyömaadoituksen tarve. Jos sitä tarvitaan, pitää vielä erikseen kuvailla, missä sitä tarvitaan ja miten se toteutetaan, tai liittää mukaan erillinen dokumentti lisätyömaadoitussuunnitelmasta”, kertoo verkon kunnonhallintapäällikkö Veijo Siiankoski Fingridistä.
Lisätyömaadoittaminen on tärkeä turvatoimi, jolla voidaan varmistaa suurjännitelaitteistoissa työkohteen jännitteettömyys ja poistaa työn alla olevien työkohteiden vaarallisia latausjännitteitä.
