Sähkön riittävyys on Suomessa riippuvainen muun muassa siitä, miten sähköä pystytään tuottamaan itse tuulivoimalla, vesivoimalla, ydinvoimalla ja yhteiskäyttölaitoksilla (HCP).
Tuotantokapasiteettiin vaikuttaa merkittävästi säätila: sataako niin, että vesivoimaan tarvittavat vesivarannot riittävät, ja tuuleeko riittävästi tuulivoiman tuottamiseen. Säätila vaikuttaa myös kulutukseen, joka nousee pakkasen kiristyessä ja lämmitystarpeen kasvaessa.
Sähkönkulutuksen huippuhetkinä – yleensä aamun ja alkuillan tunteina – Suomen oma tuotanto ei millään riitä. Kriittiseksi asiaksi nousee sähkön rajasiirtoyhteyksien toimivuus, jotta sähköä saataisiin Norjasta, Ruotsista ja Virosta.
Rajasiirtoyhteydet ovat kyllä luotettavia, mutta sähköverkossa voi tapahtua odottamattomia reaktioita. Sitäkään ei voida varmuudella ennustaa, riittääkö naapurimaista aina sähköä siirrettäväksi Suomeen.
Niin yksityisten kuin yritystenkin järkevät valinnat sähkön käytössä parantavat sähkön riittävyyttä. Kulutusjoustolla sähkön käyttöä siirretään kulutushuipuista muihin aikoihin, millä voi olla käänteentekevä vaikutus sähköpulan ehkäisyssä. Jos sähkön kulutus kuitenkin ylittää sähkön tarjonnan, joudutaan sähköpulatilanteeseen, jolloin osa sähköverkosta kytketään vuorollaan irti kahdeksi tunniksi.
Sitä varten Fingridillä, viranomaisilla, sähkönjakeluyhtiöllä ja muilla toimijoilla on selkeät toimintamallit ja omat vastuunsa, jotta sähköpulasta päästään nopeasti takaisin normaaliin tilanteeseen.
Fingrid: Toiminnan ohjaus
Fingridin tehtävänä on viestiä sähköpulan eri vaiheista verkkosivuillaan ja myös suoraan esimerkiksi ministeriöille sekä verkkoyhtiöille, jotta ne pystyvät varautumaan.
Sähköpulan sattuessa Fingrid ilmoittaa jakeluverkkoyhtiöille irtikytkentätehon määrän ja ajan. Paikalliset jakeluverkonhaltijat suorittavat kulutuksen irti kytkemisen siten, että sähkökatkot kestävät kyseisellä alueella tunnista pariin tuntiin.
Fingridillä on olemassa kolmiportainen sähköpula-asteikko, jolla ilmoitetaan tilanteen kriittisyydestä. Artikkelin tekoaikana lokakuun puolivälissä 2022 Suomi ei ollut kyseisellä asteikolla eli lähelläkään sähköpulaa.
Kolmiportainen sähköpula-asteikko
1. SÄHKÖPULA ON MAHDOLLINEN
Ennusteiden perusteella on nähtävissä, että lähitulevaisuudessa kotimainen tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkönkulutusta.
2. SÄHKÖPULAN RISKI ON SUURI
Kaikki Suomesta saatavilla oleva sähköntuotanto on käytössä, eikä naapurimaista saada lisää sähköä. Fingrid on joutunut käynnistämään varavoimalaitoksia. Suurimman mahdollisen vian aiheuttamaa vajetta ei kyetä korvaamaan.
3. SÄHKÖPULA
Sähköntuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta ja Fingrid joutuu kytkemään irti sähkönkulutusta järjestelmävastaavan oikeuksin jakeluverkkoyhtiöiden kanssa.
Työ- ja elinkeinoministeriö: Vastuu viestinnästä
Sähköpulatilanteessa työ- ja elinkeinoministeriöllä on viestintävastuu.
”Fingridin ilmoitettua sähköpulan olevan mahdollinen, lähetämme asiasta mediatiedotteen ja sitä kautta kaikki suomalaiset saavat tietoa”, kertoo ylitarkastaja Tatu Pahkala työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Sama tiedote on luettavissa myös ministeriön internetsivuilla. Tiedotteessa korostetaan esimerkiksi tarvetta säästää sähköä aamun ja iltapäivän tuntien aikana.
Ministeriö luo jatkuvasti tilannekuvaa sähkön riittävyydestä yhdessä Fingridin, Energiaviraston ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Jos sähköpula yllättää esimerkiksi vikaantumisen takia, tiedotustarve voi tulla nopeasti.
”Tiedotteessa kerromme sähköpulan arvioidun keston ja annamme ohjeita varautumiseen sekä sähkönsäästöön”, Pahkala sanoo.
Energiavirasto: Kysynnän ja tarjonnan tasapaino
Energiaviraston tehtävä on seurata sähkön tarjonnan ja kysynnän suhdetta sekä julkaista yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa sähkömarkkinalain mukainen toimitusvarmuusraportti.
Huoltovarmuuskeskus: Riittävät varastot
Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on polttoaineiden saatavuuden ja varastotilanteen seuranta sekä raportointi, jos vakava sähköpula kestää pidempään. Erityisesti maakaasutoimitusten häiriöissä huoltovarmuuskeskuksen keskeinen tehtävä on varmistaa varapolttoaineen saanti.
Motiva: Säästövinkkejä kansalaisille
Motiva julkaisee internetsivuillaan ajankohtaisia tiedotteita ja hyödyllisiä vinkkilistoja sähkönsäästöstä.
Motivan käynnistämä Astetta alemmas -kampanja kestää koko lämmityskauden ja kannustaa jokaista suomalaista tekemään pieniä arjen tekoja energian säästämiseksi.
- Alenna huonelämpötilaa yhdellä asteella asuinhuineista ja vielä enemmän varastoista.
- Lyhennä suihkuaikaa ja vältä turhaa veden valuttamista.
- Sauno energiatehokkaasti: ripeästi saunaan, tiiviit saunavuorot ja malttia löylyihin.
- Sammuta laitteet, joita et käytä ja irrota laturit verkkovirrasta latauksen päätyttyä.
Sähkönmyyntiyhtiö: Myyjällä ei tiedotusvastuuta
Sähkön myyjiltä ei odoteta erityistä tiedottamista, vaan ne voivat kertoa sähköpulasta asiakkailleen omien tarpeidensa mukaan. Mahdollisiin tiedusteluihin vastataan jakeluverkkoyhtiöiden ohjeen mukaisesti.
Jakeluverkkoyhtiö: Kuluttajille tieto sähkökatkosta
Sähköpulassa jakeluverkkoyhtiö toteuttaa sähkön irtikytkennät, eli hallitut sähkökatkot, Fingridin ohjeiden mukaan.
Saatuaan Fingridistä tiedon sähköpulasta, jakeluverkkoyhtiö tiedottaa tekstiviestitse ja sähköpostitse sähkökatkosta irtikytkennän kohteena oleville asiakkaille.
”Viesti lähtee todennäköisesti tuntia tai muutamia tunteja ennen sähköpulaa, eli kun katkon tarve on näköpiirissä. Kerromme tilanteesta myös verkkosivujemme uutisosioissa, tiedotteissa ja sähkökatkokartan infobannerissa. Toki myös asiakaspalvelustamme saa tietoa”, kertoo käyttöpäällikkö Heikki Paananen jakeluverkkoyhtiö Eleniasta.
”Kaikessa viestinnässämme viittaamme työ- ja elinkeinoministeriön sekä Fingridin tiedotteisiin, pyydämme säästämään sähköä ja varautumaan sähkökatkoon. Ilmaisesta häiriöviestipalvelustamme lähtee keskeytyksen piirissä oleville asiakkaille tieto sähköpulan aiheuttamasta sähkökatkosta”, Paananen
neuvoo.
Hän suositteleekin viimeistään nyt liittymään oman verkkoyhtiön häiriöviestipalveluun. Jos katkotarve tulee niin nopeasti, että jakeluverkkoyhtiöstä ei ehditä lähettämään varoitusviestejä, häiriöviestipalvelun piirissä olevat asiakkaat saavat tiedon sähköpulasta hieman sähkökatkon alkamisen jälkeen.
”Valitettavasti emme pysty kertomaan mahdollisia sähköpula-alueita päiviä tai kuukausia etukäteen, koska sähköverkkomme kytkentätilanne voi muuttua, eikä irti kytkettävä kuormituksen määrä tai tilanteen kesto ole etukäteen tiedossa”, Paananen sanoo.
Mahdollisesta sähköpulasta kerrotaan valtakunnan medioissa joka tapauksessa niin laajasti, että asiakas osaa hakeutua oman verkkoyhtiönsä sivuille tai sähkökatkokartalle hakemaan lisätietoa. Jos sähkökatko on jo alkanut, syy selviää oman verkkoyhtiön sähkökatkokartalta internetistä.
