Siirtyminen vihreään sähköjärjestelmään tuo mukanaan uusia ilmiöitä, jotka vielä muutama vuosi sitten tuntuivat vierailta. Yksi uusi hiljattain Suomessakin koettu ilmiö on sähkötulva. Se tarkoittaa tilannetta, jossa sähköjärjestelmässä on hetkellisesti liikaa sähköä. Tilanne voi syntyä monestakin syystä, esimerkiksi jos sähkönkulutus on selvästi aiottua pienempää, tuulivoimatuotanto nousee kovalla tuulella ennustettua suuremmaksi tai sähkönsiirtoyhteys vikaantuu yllättäen.
Sähköjärjestelmän operoinnin kannalta tilanne on samankaltainen kuin sähköpula, mutta ikään kuin käänteisenä. Jotta sähköjärjestelmä toimii häiriöttä, sähkön kulutuksen ja tuotannon on oltava joka hetki tasapainossa. Jos tilannetta ei saada hallintaan tuotantoa tai kulutusta sopeuttamalla, pahimmillaan edessä voi olla sähkölaitteiden vaurioitumisia tai sähköjärjestelmän osittainen romahtaminen.
Sähkömarkkinoilla sähkötulvan kohonnut riski näkyy erittäin matalina tai jopa negatiivisina sähkön hintoina. Alueilla, joilla sään mukaan vaihtelevan aurinko- ja tuulivoiman osuus on suuri, kuten Saksassa ja Tanskassa, negatiivisia sähkön hintoja on ajoittain esiintynyt jo pitkään. Negatiivisia hintoja on esiintynyt myös sähkön nykyisellä ”päämarkkinalla” eli vuorokausimarkkinalla. Suomessa negatiivisia hintoja on tähän asti nähty lähempänä reaaliaikaa käytävillä markkinoilla. Uusi Suomen ennätys, samalla kenties maailmanennätyskin, syntyi toukokuun alussa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, kun säätösähkömarkkinoiden hinta laski tasolle -1000 euroa megawattituntia kohden.
Negatiivinen hinta tarkoittaa sitä, että sähkön käyttäjälle maksetaan sähkön kuluttamisesta ja vastaavasti tuottaja joutuu maksamaan siitä, että saa tuottaa sähköä. Jos leikitään ajatuksella, että suomalainen kotitalouskuluttaja olisi osallistunut säätösähkömarkkinoille tuolloin toukokuun alussa, olisi hän tienannut pari-kolmekymppiä tunnin saunomisella. Fingridin tavoitteena on mahdollistaa, että jatkossa yhä useammat kotitalouskuluttajat pääsevät sähkömyyjiensä tai muiden palvelutuottajien kautta hyötymään myös säätösähkömarkkinoiden hinnanvaihteluista. Käytännössä osallistuminen markkinoille tapahtunee ilman kuluttajan aktiivista osallistumista, esimerkiksi sähkölämmitystä ohjaavan kotiautomaation kautta. Vaikka suomalaiset ovatkin innokkaita saunojia, tuskin kovin moni olisi herännyt saunomaan sunnuntain vastaisena yönä hyvästä korvauksesta huolimatta.
Yksi Suomessa sähkötulvan riskiä lisäävä osatekijä on nykyinen tuulivoiman syöttötariffijärjestelmä. Se on nimittäin rakennettu niin, että syöttötariffia saavan sähköntuottajan kannattaa jatkaa tuottamista, vaikka reaaliaikainen hinta painuisi tukevasti pakkasen puolelle. Olennaisia teknisiä esteitä tuulivoiman reaaliaikaiselle säätämiselle ei kuitenkaan ole. Toivottavasti vastaavilta suunnittelukukkasilta vältytään valmisteltaessa uutta syöttötariffin korvaavaa tukijärjestelmää – mikäli uutta tukijärjestelmää ylipäätään on tarpeen säätää.
Näyttää väistämättömältä, että sähkötulvatilanteet tulevat yleistymään tulevaisuudessa sään mukaan vaihtelevan sähköntuotannon lisääntyessä. Jotta näitä tilanteita voidaan hoitaa tehokkaasti ja markkinaehtoisesti, on tärkeää, että sähkön hinnan annetaan ohjata sähkön käyttöä, tuotantoa ja jatkossa myös varastointia. Sähkötulva- ja sähköpulatilanteiden kustannustehokkaassa hoitamisessa korostuu lähellä reaaliaikaa käytävän kaupankäynnin merkitys, mutta myös kotitalouksien joustavan sähkönkäytön vapauttaminen markkinoille. Näitä asioita edistämällä siirtyminen vähäpäästöiseen vihreään sähköjärjestelmään helpottuu, ja se voidaan tehdä kustannustehokkaasti toimitusvarmuus säilyttäen.
Blogin kirjoittaja Mikko Heikkilä on erikoisasiantuntija Fingridin markkinakehitysyksikössä.
