Sähköverkon osia ja voimalaitoksia huolletaan säännöllisesti, jotta sähköjärjestelmä toimii moitteetta ja mahdollisimman luotettavasti. Sähköasemien ja voimajohtojen elinkaari ulottuu kymmenien vuosien päähän, joten niitä luonnollisesti pitää ajoittain tarkistaa ja kunnostaa.
Huoltotyöt aiheuttavat keskeytyksiä sähkönsiirtoon. Siirtokeskeytykset suunnitellaan niin, että katkoksiin tulee päällekkäisyyksiä mahdollisimman vähän, eikä sähkönkuluttajille aiheudu häiriöitä.
”Fingrid tekee kunnossapitosuunnitelmat kymmeniä vuosia eteenpäin ja tarkistaa vielä aikataulut lähempänä töiden alkamista. Siten voidaan välttää samanaikaisia siirtokeskeytyksiä niin pitkälle kuin se on mahdollista”, kertoo Fingridin käyttötoiminnan johtaja Tuomas Rauhala.
Siirtokeskeytyksiä tarvitaan myös, kun rakennetaan uusia voimajohtoja tai sähköasemia. Esimerkiksi Aurora Linen rakennustyöt vaativat rinnakkaisen voimalinjan siirtokeskeytystä, jotta rakennustyöt saatiin suoritettua turvallisesti.
”Jos voimalinjan tai muun sähköjärjestelmän laitteen sähkönsiirto keskeytetään rakennustöiden takia, muita huoltotöitä pyritään suorittamaan samassa yhteydessä, jotta uutta keskeytystä ei tarvita lähiaikoina”, Rauhala sanoo.
Isojen voimalaitosten huollot määrittävät aikatauluja
Siirtokeskeytyksien suunnittelu on kuin palapelin tekoa, sillä siinä pitää yhdistellä sähköverkon toimintaa, tuottajien tarjoamaa kapasiteettia ja sähköverkkoyhtiöiden sekä muiden asiakkaiden tarpeita.
Markkinavaikutusten minimoimiseksi on tärkeää, että suunnitellut rajasiirtokeskeytykset ajoitetaan voimalaitosten vuosihuoltojen kanssa eri aikaan.
Markkinavaikutusten minimoimiseksi on tärkeää, että suunnitellut rajasiirtokeskeytykset ajoitetaan voimalaitosten vuosihuoltojen kanssa eri aikaan. Niinpä palapelin kokoaminen alkaa isojen voimalaitosten huoltokatkoista ja rajasiirtoyhteyksien kunnostustöistä.
Isojen voimalaitosten kunnostustyöt on suunniteltu vuoteen 2027 saakka. Niihin aikatauluihin Fingrid sovittaa rajajohtojen keskeytykset, jotka suunnitellaan naapurimaiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa useita vuosia etukäteen. Vasta sen jälkeen suunnitellaan pienemmät huoltokeskeytykset. Aikataulut saattavat täsmentyä suunniteltujen ajankohtien lähestyessä.
”Isojen ydinvoimalaitosten huollot ajoitetaan yleensä touko–kesäkuulle, joten voimajohtojen siirtokeskeytyksiä ja rajayhteyksien huoltoja suunnitellaan toiselle ajalle, tavallisimmin syyskaudelle. Näin yritetään välttää päällekkäisyyksiä ja huoltokatkojen vaikutuksia sähkömarkkinoille”, Rauhala kertoo.
Keskeytysten suunnitteluun tuo haastetta yhä kasvava investointitahti, kun sähköverkkoa kehitetään ja laajennetaan muun muassa uusiutuvan energian tuotannon ja energian käytön sähköistymisen lisääntyessä. Sähkönsiirron keskeytyksiä tarvitaan enemmän, ja toisaalta vaihteleva tuotanto, kuten sääriippuvainen tuulivoima, heikentää ennakoitavuutta.
”Etsimme koko ajan keinoja, joilla siirtokeskeytyksien vaikutukset markkinoihin ja kuluttajiin jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Yhteistyö ja kommunikointi eri toimijoiden välillä on tärkeää, jotta saamme selville synergiat ja voimme välttää päällekkäisyyksiä”, Rauhala painottaa.
Yllättävät viat aiheuttavat harmia siirtokeskeytyksen aikana
Ennalta suunniteltujen sähköverkon huoltotöiden aikataulut yleensä pitävät hyvin, mutta yllättävät viat sekoittavat pakkaa. Jos vikaantumisen kanssa on samaan aikaan käynnissä suunniteltuja huoltotöitä jossain muualla sähköverkossa, sähköä voi olla tarjolla normaalia vähemmän ja sen hinta nousee.
”Häiriöitä sattuu aina välillä, eikä niitä voi ennustaa. Siitä syystä talvikaudella ei tehdä keskeytyksiä vaativia töitä rajasiirtoyhteyksissä, koska halutaan varmistaa, että kun sähköä tarvitaan eniten, tuontiyhteydet ovat käytössä. Näin osaltaan varmistetaan sähkön riittävyyttä Suomessa”, Rauhala kertoo.
Lisäksi siirtokeskeytyksiä vaativia voimajohtojen ja sähköasemien huolto- sekä rakennustöiden ajoittamista heinäkuulle on pyritty välttämään, koska silloin on tyypillisesti eniten ukkosia ja niiden synnyttämiä äkillisiä vikaantumisia sähköverkossa.
Suunniteltuja huolto- ja kunnostustöitä ei yleensä peruuteta, vaikka yllättävä vika sattuisi samaan aikaan.
”Suunniteltuja huolto- ja kunnostustöitä ei yleensä peruuteta, vaikka yllättävä vika sattuisi samaan aikaan. Kyse on niin suurista kokonaisuuksista ja monen tahon yhteistoiminnasta, että suunnitelmien vaihtaminen viime tingassa on vain harvoin mahdollista”, Rauhala sanoo.
Viime elokuussa Pohjois-Suomessa tehtiin suunniteltuja rakennustöitä ja samaan aikaan sekä Olkiluodon että Loviisan voimaloissa oli vikoja. Myös Ruotsiin kulkeva merikaapeli vikaantui. Kuluttajat huomasivat sen korkeana sähkönhintana, vaikka olikin kesä.
”Elokuun tilanne oli poikkeuksellinen, koska monta vikaa sattui keskeytysten kanssa samaan aikaan. Tällaiset päällekkäisten keskeytykset ja vikaantumiset voivat näkyä kuluttajille kalliina sähkönä.”
