Search
Close this search box.

Sähköjärjestelmän selkärankaa vahvistetaan

Jaa
Fingridissä olemme kehittäneet teknisiä ratkaisuja vastaamaan muuttuvan sähköjärjestelmän haasteisiin. Ratkaisuilla varmistamme kantaverkon tehokkaan hyödyntämisen myös tulevaisuudessa.

Toimintaympäristömme on suuren muutoksen keskellä energiamurroksen myötä. Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan yli 1,5-kertaiseksi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen sähköistymisen takia.

Samalla sähkön tuotantorakenne muuttuu nopeasti, kun perinteinen polttamiseen perustuva energia korvautuu uusiutuvalla, sääolosuhteista riippuvaisella tuotannolla.

Sähköjärjestelmän selkärankaa on vahvistettava. Tarvitsemme lisää siirtokykyä, sillä uusiutuva sähköntuotanto keskittyy pohjoiseen ja länteen, kun samalla etelässä fossiilinen lämmön- ja sähköntuotanto vähenee. Tarvitsemme myös lisää voimajärjestelmän reservejä ja ratkaisuja, jotka varmistavat muutos- ja häiriötilanteissa verkon sujuvaan hallintaa.

Olemme Fingridissä kehittäneet teknisiä ratkaisuja vastaamaan muuttuvan sähköjärjestelmän haasteisiin. Ratkaisuilla varmistamme kantaverkon tehokkaan hyödyntämisen myös tulevaisuudessa.

Kantaverkon siirtokyky on koetuksella erityisesti tuulivoimavaltaisella länsirannikolla.

Tuulivoiman suuri alueellinen määrä on sähköjärjestelmälle haasteellinen, sillä tuulivoimaloilta puuttuu tahtikoneiden luonnollinen ominaisuus vastustaa jännite- ja taajuusmuutoksia. Korkean tuulituotannon ja etenkin keskeytystilanteiden aikana alueellisesta verkosta voi tulla epästabiili ja tuulipuistoja irrota verkkovikojen seurauksena.

Varmistamme tuulivoimavaltaisen verkon käyttövarmuutta rakentamalla länsirannikolle, Jylkän sähköasemalle, synkronikompensaattorin, eli ison tahtikoneen ilman energianlähdettä.

Ensi vuonna käyttöön otettava synkronikompensaattori vakauttaa sähköverkon jännitettä ja taajuutta.

Ensi vuonna käyttöön otettava synkronikompensaattori vakauttaa sähköverkon jännitettä ja taajuutta. Arvioidemme mukaan se voi vähentää tuulivoimaloiden tuotannon rajoitustarvetta noin 800 megawattia. 

Rakennamme länsirannikolle myös staattisen synkronikompensaattorin (STATCOM). Laitteen avulla parannetaan käyttövarmuutta ja vähennetään haastavien käyttötilanteiden rajoitustarpeita tarjoamalla dynaamista jännitetukea.

Siirtokapasiteetin vahvistamiseksi uudistamme myös sähköasemien sarjakompensointilaitteistoja, joiden avulla suurempi määrä sähköä on mahdollista siirtää pohjoisesta etelään luotettavasti ja tehokkaasti. Samalla mahdollistamme tuulivoimatuotannon laajemman liittämisen kantaverkkoon.

Olemme myös jatkaneet vuonna 2022 alkanutta rinnakkaiskompensointiprojektia, jossa kondensaattoreita lisäämällä eri jänniteportaisiin on saatu pohjois–eteläsuuntaista siirtokapasiteettia lisää 1 000 megawattia.

Lisäksi Fingridissä on ollut jo useamman vuoden käynnissä projekti, jonka lopputuloksena kaikkien länsirannikon alueen sähköasemien 400 kilovoltin virtamuuntajien muuntosuhdetta korotettiin. Muuntosuhdetta nostattamalla voimajohtoja on mahdollista kuormittaa enemmän, ja näin vältytään siirtokapasiteettia rajoittavilta pullonkauloilta.

Osaa voimajohdoista voidaan kuormittaa heti enemmän ja osaa vasta sen jälkeen, kun voimajohdoille on asennettu DLR, eli Dynamic Line Rating, jolla mitataan johdon kuormitettavuutta reaaliajassa eri sääoloissa.

Ennakkoon korottamisella muutokset saatiin sovitettua muiden voimajohtotöiden yhteyteen, jolloin muutos ei välttämättä vaatinut ylimääräistä keskeytystä.

Toteutimme hiljattain länsirannikon 400 kilovoltin verkossa myös niin sanotun risteämien muutostyön, jossa verkon osia hieman eri tavalla kytkemällä saimme lisää täysimääräistä siirtokapasiteettia noin 1 000 megawattia.

Teknisten ratkaisujen lisäksi pyrimme tehostamaan kantaverkon käyttöä myös muilla keinoilla. Olemme esimerkiksi suunnittelemassa liittymismaksu-uudistusta, joka kannustaisi sähkön tuotantoa ja kulutusta sijoittumaan lähemmäs toisiaan.

Ei pidä myöskään unohtaa mittavaa investointiohjelmaamme – Fingridissä on käynnissä tällä hetkellä toistasataa voimajohto- ja sähköasemahanketta energiamurroksen tukemiseksi. Kaikki edellä mainitut keinot ovat yhdessä tärkeitä, jotta kantaverkkoa saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti, sillä vahva, varma ja puhdas kantaverkko on Suomelle kilpailuetu.

Timo Kiiveri
varatoimitusjohtaja
Fingrid

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *