Fingridin sähköjärjestelmävisiossa esitetään neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota. Niissä kaikissa liikenne, lämmitys ja teollisuus sähköistyvät, sektori-integraatio etenee ja maamme hiilineutraaliustavoitteet saavutetaan.
Tuulivoima on keskeisin tuotantomuoto. Lisäksi skenaarioissa varioidaan vedyn käyttökohteita ja vedyntuotannon laajuutta.
Visiotyön projektipäällikkö, asiantuntija Eveliina Seppälä ja vanhempi asiantuntija Risto Kuusi Fingridiltä korostavat, että visio ei esitä valmista näkemystä tai ehdotusta siitä, miten asiat tulisi ratkaista. Sen sijaan se avaa erilaisia näkökulmia ja mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja sidosryhmien edelleen pohdittavaksi.
”Sähköjärjestelmävisio on jatkoa viime vuonna valmistuneelle Fingridin verkkovisiolle. Sen ideana on kirkastaa koko energia-alan yhteistä tilannekuvaa energiamurroksessa. Skenaarioiden pohjalta analysoidaan myös kantaverkon kehitystarpeita – mihin meidän pitää varautua ja mitä mahdollistaa”, Seppälä tarkentaa.
Riittävästi lähtökohtia kehittämistyölle
Kuusi kertoo, että skenaariot on laadittu tietoisesti äärimmäisiksi ja haastaviksi, jotta ne tarjoaisivat riittävästi ainesta kehittämistyölle.
”Kaikki skenaariot ovat mahdollisia, mutta se todennäköisin tulevaisuus muodostuu ehkä jostakin näiden skenaarioiden yhdistelmästä.”
Se, kasvaako sähkön kulutus erittäin suureksi – vai vielä suuremmaksi – perustuu siihen, kuinka hyvin Suomeen onnistutaan houkuttelemaan puhdasta energiaa vaativia investointeja.
”Maassamme, joka on iso, harvaan asuttu ja tuulinen, on poikkeuksellisen hyvät edellytykset kehittää erityisesti maatuulivoimaa”, Kuusi huomauttaa.
Visiointityö jatkuu
Fingrid on pyytänyt nyt myös sidosryhmiltään näkemyksiä visiotyössä käytetyistä skenaarioista ja tulevaisuuden sähköjärjestelmästä.
”Kiitämme sidosryhmiämme saamastamme palautteesta. On hienoa, että alan toimijat pystyivät pohtimaan myös tulevaisuutta, vaikka elämme akuutin energiakriisin keskellä”, Seppälä mainitsee.
Palautteen antajat pitivät skenaarioiden esiin nostamia asioita tärkeinä ja skenaarioiden maailmankuvan nähtiin tarjoavan hyvän lähtökohdan kantaverkon kehittämiseksi pitkällä aikavälillä.
”Yksi palautteista esiin noussut uusi näkökulma oli, että maassamme tarvittaisiin nyt tarkempaa pohdintaa myös siitä, mitä eri skenaariot tarkoittavat Suomelle laajemmin esimerkiksi kansantalouden ja aluetalouden kannalta.”
Fingrid muokkaa parhaillaan palautteen avulla sähköjärjestelmävisiota pidemmälle.
”Vision lopullinen muoto julkaistaan vuodenvaihteessa, mutta vuoropuhelu jatkuu tietysti sen jälkeenkin”, Seppälä sanoo.
Mittavaa kasvua sähkön kulutukseen ja tuotantoon
• Sähkön kulutus tällä hetkellä on noin 85 TWh vuodessa.
• Skenaarioissa sähkön kulutus vuonna 2035 vaihtelee 114 TWh:n ja 180 TWh:n välillä.
• Tuuli- ja aurinkovoiman yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti vuoden 2022 alussa oli noin 3 700 MW.
• Skenaarioissa tuuli- ja aurinkovoiman yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti vuonna 2035 vaihtelee 22 000 MW:n ja 49 000 MW:n välillä.