Sähköjärjestelmä mullistuu

Fingridin sähköjärjestelmävisio ennakoi tulevaisuusskenaarioissaan erittäin merkittävää muutosta nykyiseen sähköjärjestelmään. Visiota työstetään nyt eteenpäin sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta.
Jaa

Fingridin sähköjärjestelmävisiossa esitetään neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota. Niissä kaikissa liikenne, lämmitys ja teollisuus sähköistyvät, sektori-integraatio etenee ja maamme hiilineutraaliustavoitteet saavutetaan.

Tuulivoima on keskeisin tuotantomuoto. Lisäksi skenaarioissa varioidaan vedyn käyttökohteita ja vedyntuotannon laajuutta.

Visiotyön projektipäällikkö, asiantuntija Eveliina Seppälä ja vanhempi asiantuntija Risto Kuusi Fingridiltä korostavat, että visio ei esitä valmista näkemystä tai ehdotusta siitä, miten asiat tulisi ratkaista. Sen sijaan se avaa erilaisia näkökulmia ja mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja sidosryhmien edelleen pohdittavaksi.

”Sähköjärjestelmävisio on jatkoa viime vuonna valmistuneelle Fingridin verkkovisiolle. Sen ideana on kirkastaa koko energia-alan yhteistä tilannekuvaa energiamurroksessa. Skenaarioiden pohjalta analysoidaan myös kantaverkon kehitystarpeita – mihin meidän pitää varautua ja mitä mahdollistaa”, Seppälä tarkentaa.

Riittävästi lähtökohtia kehittämistyölle

Kuusi kertoo, että skenaariot on laadittu tietoisesti äärimmäisiksi ja haastaviksi, jotta ne tarjoaisivat riittävästi ainesta kehittämistyölle.

”Kaikki skenaariot ovat mahdollisia, mutta se todennäköisin tulevaisuus muodostuu ehkä jostakin näiden skenaarioiden yhdistelmästä.”

Se, kasvaako sähkön kulutus erittäin suureksi – vai vielä suuremmaksi – perustuu siihen, kuinka hyvin Suomeen onnistutaan houkuttelemaan puhdasta energiaa vaativia investointeja.

”Maassamme, joka on iso, harvaan asuttu ja tuulinen, on poikkeuksellisen hyvät edellytykset kehittää erityisesti maatuulivoimaa”, Kuusi huomauttaa.

Visiointityö jatkuu

Fingrid on pyytänyt nyt myös sidosryhmiltään näkemyksiä visiotyössä käytetyistä skenaarioista ja tulevaisuuden sähköjärjestelmästä.

”Kiitämme sidosryhmiämme saamastamme palautteesta. On hienoa, että alan toimijat pystyivät pohtimaan myös tulevaisuutta, vaikka elämme akuutin energiakriisin keskellä”, Seppälä mainitsee.

Palautteen antajat pitivät skenaarioiden esiin nostamia asioita tärkeinä ja skenaarioiden maailmankuvan nähtiin tarjoavan hyvän lähtökohdan kantaverkon kehittämiseksi pitkällä aikavälillä.

”Yksi palautteista esiin noussut uusi näkökulma oli, että maassamme tarvittaisiin nyt tarkempaa pohdintaa myös siitä, mitä eri skenaariot tarkoittavat Suomelle laajemmin esimerkiksi kansantalouden ja aluetalouden kannalta.”

Fingrid muokkaa parhaillaan palautteen avulla sähköjärjestelmävisiota pidemmälle.

”Vision lopullinen muoto julkaistaan vuodenvaihteessa, mutta vuoropuhelu jatkuu tietysti sen jälkeenkin”, Seppälä sanoo.

Mittavaa kasvua sähkön kulutukseen ja tuotantoon

• Sähkön kulutus tällä hetkellä on noin 85 TWh vuodessa.
• Skenaarioissa sähkön kulutus vuonna 2035 vaihtelee 114 TWh:n ja 180 TWh:n välillä.
• Tuuli- ja aurinkovoiman yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti vuoden 2022 alussa oli noin 3 700 MW.
• Skenaarioissa tuuli- ja aurinkovoiman yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti vuonna 2035 vaihtelee 22 000 MW:n ja 49 000 MW:n välillä.

Skenaariot asettavat sähköverkolle erilaisia vaatimuksia

Sähköä tuotteiksi-skenaariossa Suomi kehittyy tärkeäksi P2X-tuotteiden valmistajaksi, ja tuuli- sekä aurinkovoima kasvavat merkittävästi.

P2X-prosessien tarvitsema vety tuotetaan kuitenkin lähellä kulutuskohteita, eikä keskitettyä vetyvarastointia tai -verkkoa synny. Tämän takia sähkön siirtotarpeet ja sähköjärjestelmän joustotarpeet kasvavat huomattavasti.

Tuulella vetyä -skenaariossa vedyn tuotanto kasvaa, ja Suomi kehittyy vedyn viejämaaksi.

Vetyjärjestelmä toimii energiavarastona, mikä mahdollistaa erittäin suuren maatuulivoiman tuotannon. Perinteisen sähköntuotannon määrä supistuu voimakkaasti. Maatuulella tuotettua energiaa on siirrettävä paljon pohjoisesta etelään.

Merellä tuulee -skenaariossa sähkön kulutus kasvaa, kun fossiilisia polttoaineita korvataan sähköllä ja sähköstä tehdyillä polttoaineilla.

Merituuli on hallitseva tuotantomuoto. Sähkön tuotanto painottuu entistä vahvemmin länsirannikolle, mistä energiaa on siirrettävä kulutuskeskittymiin.

Voimaa läheltä -skenaariossa sähkön kulutus kasvaa muita skenaarioita maltillisemmin.

Sähkön tuotannon kasvu muodostuu useista eri teknologioista: tuulivoimasta, aurinkovoimasta ja SMR-ydinvoimasta. Tuotannosta suhteellisesti suurempi osuus sijaitsee Etelä-Suomessa lähellä kulutuskeskittymiä.

Uusimmat artikkelit

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös