Sähköaseman rakentaminen on perinteisesti kallista ja hidasta, mutta uudet ja kevyet liityntäasemat tuovat sähkönjakeluun paremman toimitusvarmuuden lisäksi nopeutta ja kustannustehokkuutta. Liityntäasema on kevyempi malli kantaverkon sähköasemasta ja sen kustannukset ovat lähtökohtaisesti noin puolet normaaliin sähköasemaan verrattuna.
Fingridissä kaikkien sähköasemien kustannustehokkuutta parannetaan vakioinnilla, mikä tarkoittaa hyväksi havaittujen tyyppiratkaisujen hyödyntämistä pidemmällä aikavälillä. Kun kaikki rakennetaan joka kerta samalla tavalla, projektien läpimenoajat lyhenevät ja kunnossapito helpottuu. Tämä näkyy tekemisen parempana laatuna ja alhaisempina kustannuksina.
Suuri vakiointiprosessi on parhaillaan käynnissä toisiojärjestelmien parissa, jotka on tarkoitus jäädyttää seuraavaksi 4–7 vuodeksi. Fingridin toisiojärjestelmät-yksikön päällikkö Kimmo Muttonen kertoo, että eniten työtä teettävät konfiguroinnit ja laiteohjelmointi.
– Järjestelmien testaamista on tehty tiiviisti viimeiset pari vuotta. Korona muutti näiltä osin alkuperäisiä suunnitelmia, joten Englannissa toteutettavaksi suunniteltuja testauksia on jouduttu tekemään etänä.
Aikaisemmin Fingridissä läpivietyjä vakiointeja ovat olleet mm. reaktorien laattaperustukset, joiden tyyppihyväksynnän seurauksena reaktoritoimittajille on pystytty antamaan enemmän pelivaraa reaktorin ulkomittojen suhteen. Sen myötä reaktorien häviöt ovat pudonneet noin 33 prosenttia ja äänitasot ovat laskeneet viisi desibeliä.
– Perustusten ja sen tukijalkojen vakiointi on mahdollistanut myös nopeamman, helpomman ja työturvallisemman tavan toteuttaa kunnossapidon tehtäviä. Emme myöskään ole riippuvaisia yksittäisistä reaktoritoimittajista, sillä samoille perustuksille sopivat nyt useiden eri valmistajien laitteet, sanoo Fingrid Oyj:n tekninen asiantuntija Timo Ojanen.
Vanhanmallisia perustuksia varten on vakioitu erillinen adapteri, jonka avulla erimallisia reaktoreita pystytään asentamaan jo olemassa olevalle perustukselle vanhan reaktorin vikaannuttua.
