Sähköverkkojen rakentamisessa on käynnissä buumi. Verkoston siirtoyhteyksiä on vahvistettava varsinkin, koska sähköntuotannon rakenne muuttuu voimakkaasti.
– Verkossa on varauduttava siihen, että uusiutuvan ja säävaihteluille alttiin energian osuus on kasvanut. Sähköä joudutaan siirtämään usein entistä kauempaa, Fingridin maankäyttöpäällikkö Ilkka Alm kertoo.
Toisaalta monet jo elinkaarensa päähän tulleet linjat vaativat uusimista ja samalla kapasiteettinsa kasvattamista. Uusia yhteyksiä tarvitaan myös esimerkiksi teollisuuden investointien takia.
Hanhikivi sai vuoden YVA-palkinnon
Linjausten suunnittelu tehdään aina huolella; sen yhteydessä selvitetään tarkoin hankkeen ympäristövaikutukset sekä kuullaan asianosaisia. Liikkeellä on oltava etupainotteisesti. Selvitykset vievät aikansa, ja niiden yhteydessä voi tulla esille uusia selvitystarpeita.
Vuoden 2016 loppupuolella päättyi ympäristövaikutusten arvioinnin selvitys (YVA) Hanhikivi 1:n ydinvoimalaitoksen kantaverkkoon liittämiseen tarvittavista voimajohdoista – mikäli laitoshanke toteutuu. Fingrid sai työstä vuoden YVA-palkinnon.
– Kehitimme siinä ennen kaikkea osallistamistoimintaa. Esimerkiksi lain vaatiman lehtikuulutuksen lisäksi kutsuimme YVA:sta järjestettyihin yleisötilaisuuksiin johtoreittien läheisyydessä olevat asuin- ja lomakiinteistöjen omistajat, jotta kuulisimme heidän kantojaan. Lisäksi monisataasivuisesta YVA:sta pyrittiin tekemään mahdollisimman helppo-lukuinen ja visuaalinen.
Alm kertoo, että sama osallistamisperiaate koskee suunnittelua yleisemminkin.
– Mitä aikaisemmin saamme tietoon näkemyksiä ja toiveita, sitä paremmat mahdollisuudet niitä on huomioida.
Jos kyseessä on 400 kilovoltin linja, hankkeelta vaaditaan pääsääntöisesti laajaa YVA-selvitystä, 110 kilovoltin linjan osalta pärjätään yleensä suppeammalla ympäristö-selvityksellä.
Yhdysjohto Ruotsiin ja esityötä Järvilinjalle
Vuonna 2017 on alkamassa kaksi uutta YVA-selvitystä: RAC 3 sekä Pyhänselkä–Nuojua.
RAC 3 on kolmas 400 kV:n ilmajohtoyhteys Suomen ja Ruotsin välillä. Oulun seudulta Keminmaan kautta Tornion pohjoispuolelle kulkevaksi suunniteltu linja vahvistaa pohjoismaiden välisiä siirtoyhteyksiä. Lisäksi sähkön edelleen siirtämiseksi tarvitaan Metsälinja, jonka rakentaminen on alkamassa Keski-Suomesta pohjoiseen.
Pyhänselkä–Nuojua 400 kV:n johtohanke on puolestaan osa tulevaisuudessa vahvistettavaa 400 kV:n Järvi-linjaa Itä-Suomen suuntaan.
Suurimpia lähivuosien 110 kV:n voimajohtohankkeita ovat Jyväskylän Hämeenlahdesta Joroisten Hännilään uusittava johto, Kontiolahti–Pamilo–Uimaharju–Kontiolahti-kolmio sekä yhteys Imatralta Joroisten Huutokoskelle.
Lisäksi tulee joukko asiakaslähtöisiä hankkeita, jotka liittyvät esimerkiksi suunniteltuihin tuulivoimapuistoihin tai suurteollisuuteen. Suunnitteilla on myös uusi merikaapeli-yhteys Vaasan seudulta Ruotsiin.
Rautarouva pääsee pian eläkkeelle
Parhaillaankin verkkoa rakennetaan eri puolilla Suomea.
Rakentamispäällikkö Keijo Välimaa kertoo, että Liedon ja Forssan välille tehdään sekä 400 kV:n että 110 kV:n linjoja. Tämä urakka – samoin kuin Kouvolan Korian ja Lappeenrannan Yllikkälän välinen työmaa – liittyvät jo 1920-luvulla rakennetun runkolinjan eli Rautarouvan uusimiseen.
Vanaja–Tikinmaa-välillä uusitaan 1930-luvulla rakennettu 110 kV:n linja. Jyväskylän pohjoispuolinen 110 kV:n Vihtavuori–Koivisto-linja palvelee ennen kaikkea Äänekoskelle tulevan biotuotetehtaan tarpeita. Vuoksen suunnalla uuden 110 kV:n linjan rakentamista on aikaistettu Kemiran investointien takia.
Tämä vuonna käynnistynevät vielä työt esimerkiksi Hikiän ja Orimattilan välillä, jonne tulee sekä 400 kV:n että 110 kV:n yhteys.
Peltopylväitä ei tarvitse kiertää
Keijo Välimaa kertoo, että maanomistajien tarpeita pyritään huomioimaan myös rakentamisvaiheessa, esimerkiksi sopimalla etukäteen, miten pelloilla ja mailla liikutaan. Fingrid on ottanut käyttöön muun muassa uusia peltopylväitä.
– Peltopylväiden ali pystyy ajamaan työkoneilla, eikä niitä tarvitse kiertää samalla tavoin kuin perinteisiä pylväitä, Välimaa tarkentaa.
