Pumppuvoimalan perusjuoni on yksinkertainen: Kun sähköä on tarjolla paljon ja se on edullista, vettä pumpataan maastossa korkeammalle sijaitsevaan altaaseen varastoon. Kun sähköä on tarjolla vähemmän ja se on hintavampaa, vesi juoksutetaan generaattorin läpi yläaltaasta ala-altaaseen.
Pumppuvoimalassa sähköä kuluu enemmän kuin mitä sitä syntyy. Ideana onkin, että pumppuvoimalan reserveistä saadaan nopeasti lisää sähköä silloin, kun sitä tarvitaan. Sähköä saataisiin myös selvästi pidempään kuin sähköakuista.
Pumppuvoimalan reserveistä saadaan nopeasti lisää sähköä silloin, kun sitä tarvitaan.
Jotta sähköntuotanto olisi tehokasta, ylä- ja ala-altaan välillä pitää olla riittävästi korkeuseroa. Pumppuvoimaloita onkin rakennettu jo paljon esimerkiksi Keski-Euroopan vuoristoisille alueille.
Nyt kun Suomeen rakennetaan paljon uusiutuvaa energiantuotantoa, joka vaatii rinnalleen runsaasti säätövoimaa, pumppuvoimalat ovat alkaneet kiinnostaa myös täällä.
Kemijoki, Pohjolan Voima sekä 16 energiayhtiön yhteinen Suomen Voima ovat julkistaneet kaikki omat pumppuvoimalasuunnitelmansa.
Yhtiöiden katseet ovat suuntautuneet Lappiin ja erityisesti Kemijärven suunnalle. Kemijärvi toimisi hankkeissa ala-altaana. Koska iso järvi on jo valmiiksi säännöstelty, odotuksena on, että ympäristövaikutukset olisivat maltillisia. Alueelta löytyy myös tarvittavia korkeuseroja.
Kemijoki tavoittelee EU-statusta
Kemijoki Oy:n tavoitteena on rakentaa pumppuvoimalaitos Kemijärven Ailangantunturiin. Yrityksen sähkömarkkinoista ja strategiasta vastaava johtaja Petri Vihavainen kertoo, että laitoksen teho olisi 550
megawattia. Se voisi tuottaa pienemmällä teholla sähköä parin vuorokauden ajan.
”Pumppuvaraston yläaltaan koko on noin neliökilometri. Sen Kemijärveen yhdistävän tunnelin pituus on 4,5 kilometriä ja putouskorkeus noin 200 metriä.”
Käynnissä oleva ympäristövaikutusten arviointimenettely, YVA, pyritään saamaan päätökseen alkuvuoden 2025 aikana. Ideana on, että pumppuvoimala toimisi 2030-luvun alussa.
”Hankkeen mittakaava on suuri ja pumppuvoimalat ovat Suomessa uutta. Selvitämmekin ympäristövaikutukset hyvin tarkasti; tämänhetkisen arviomme mukaan ne jäävät vähäisiksi, koska Kemijärven muodostama ala-allas on niin suuri.”
Vihavainen arvioi, että haasteita voi asettaa tietenkin myös rahoitus. Hankkeen budjetti on peräti 600–800 miljoonaa euroa. Sille tavoitellaan EU-statusta ja EU-komission rahoitusta.
Kemijoki Oy:lla on alueelle myös muita pumppuvoimalasuunnitelmia, joista se tiedottaa myöhemmin.
Myös Pohjolan Voimalla iso hanke
Pohjolan Voima Oyj:n suunnitelmissa on 500 megawatin pumppuvoimalaitos Kemijärven Askanaavan alueelle. Myös sen budjetti on satoja miljoonia euroja.
PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Jani Pulli kertoo, että hanke on toteutettavuusselvitysvaiheessa, minkä jälkeen se etenee ympäristövaikutusarviointiin. Tavoitteena on, että laitos toimisi 2030-luvulla.
”Pumppuvoimalan yläaltaana toimisi luonnostaan kuppimainen Askanaapa. Sen pinta-ala olisi noin 300 hehtaaria, syvyys 30 metrin luokkaa ja pudotuskorkeus Kemijärveen keskimäärin 150 metriä. Voimalaitos louhittaisiin kallion sisälle.”
Pulli laskee, että laitos voisi tuottaa maksimiaan pienemmällä teholla sähköä jopa viikon ajan.
Suomen Voima tavoittelee useampaa pientä laitosta
Suomen Voima Oy:n toimitusjohtaja Pekka Saijonmaa uskoo, että useampi pienempi pumppuvoimala on helpompi ja nopeampi toteuttaa kuin yksi iso.
”Kun laitokset ovat suhteellisen pieniä, myös niiden vaikutukset ympäristöön ja maisemaan on helpompi minimoida.”
Suomen Voiman tavoitteena on rakentaa kolme pumppuvoimalaa. Näistä ensimmäinen, Kemijärvelle sijoittuva, on edennyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Tavoitteena on, että se aloittaisi toimintansa jo kuluvan vuosikymmenen aikana.
”Ensimmäisen pumppuvoimalan teho on arviolta 75 megawattia. Kolmen voimalan kokonaisteho on 100–200 megawattia. Budjetti on yhteensä 300 miljoonaa euroa, ja rahoitus tulee omistajayhtiöittemme kautta.”
Suomessa tarvitaan paljon säätövoimaa
Fingridin strategisen verkkosuunnittelun vanhempi asiantuntija Risto Kuusi korostaa tarvetta joustavan kapasiteetin lisäämiselle.
”Joustojen ja energiavarastojen tarve kasvaa voimakkaasti kaikkialla Euroopassa, kun sähköjärjestelmä kasvaa, tuotanto muuttuu entistä sääriippuvaisemmaksi ja fossiilisista polttoaineista luovutaan. Monipuolinen ja kustannustehokas säätökyky on myös Suomen kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeää”, hän toteaa.
Myös voimaloiden asiantuntijat korostavat, että Suomessa tarvitaan jatkossa paljon säätövoimaa.
”Tarvitsemme monia eri keinoja, eli pumppuvoimaloiden lisäksi myös kulutusjoustoa ja sähköakkuja. Pumppuvoimalat pystyvät kuitenkin tarjoamaan säätövoimaa selvästi pitempään kuin akut”, PVO-Vesivoima Oy:n Pulli kiteyttää.
Vihavainen ja Pulli keskittyvät yhtiöidensä omiin hankkeisiin, eivätkä halua kommentoida esimerkiksi eri hankkeiden mahdollista kilpailutilannetta. Saijonmaa puolestaan uskoo, että Kemijärven rannoille mahtuu useita eri toimijoiden pumppuvoimalaitoksia.
