”Teuvalle on tulossa lisätuotantoa eli rakennamme sinne parhaillaan 21 uutta tuulivoimalaa”, EPV Energian energianhallinnasta vastaava johtaja Reima Neva kertoo.
Teuvan hanke on markkinaehtoinen tuulivoimainvestointi, joka tehdään ilman yhteiskunnan tukea. Tämä on Nevan mukaan huomionarvoinen seikka myös mentäessä tästä eteenpäin:
”Omistajat tekevät nyt päätöksiä sähkön markkinahinnan pohjalta.”
EPV Energia on Reima Nevan mukaan osallistunut säätösähkömarkkinoille – eli käytännössä lähinnä alassäätömarkkinoille – ”jonkin verran”.
”Meillä on erityyppisiä tuotantomuotoja ydinvoimasta ja CHP-laitoksista vesivoimaan ja toimimme tasevastaavana. Haluamme osallistua markkinoille kaikin tavoin.”
Fingridin sähkömarkkinatoimikuntaan kuuluva Neva huomauttaa, että energiantuotannossa riskienhallinnalla on hyvin merkittävä rooli. Tuulivoimalle tasesähkön hinta on erityisen suuri riski, koska tuotanto ei ole samalla tavalla ohjattavissa kuin muissa tuotantomuodoissa.
Nevan mukaan tuulivoimaan liittyy epäsuorasti myös kapasiteettiriskejä, jotka voivat koskettaa koko yhteiskuntaa. Toiminnassa on siten oma poliittinen riskinsä – miten mahdollisiin epäjatkuvuuskohtiin ehkä reagoidaan?
”Lisäämällä markkinoiden läpinäkyvyyttä pystyttäisiin ehkä pienillä toimenpiteillä pienentämään korkeiden tasesähköhintojen todennäköisyyttä. Reaaliaikaisempi tieto säätösähkömarkkinan hinnasta, toteutuneista volyymeista sekä tarjouskirjan volyymeista voisi auttaa koko sähkövoimajärjestelmän tasapainottamisessa”, Reima Neva toteaa.
Erilaisiin niukkuustilanteisiin reagoitaisiin tuolloin ehkä herkemmin säätösähkömarkkinoiden lisäksi myös intraday-markkinalla. Fingrid on tämän suuntaisia ajoittaisia toimia jo tehnytkin tietyissä tilanteissa, Neva huomauttaa.
”Toiminta voisi olla jatkuvaa ja toimijoiden välinen kaupankäynti mahdollista taseselvitysjakson alkuun asti.”
Reima Nevan mukaan pelisääntöjen jatkokehittämisessä oleellista on se, että erityyppisiä toimijoita kohdellaan tasapuolisesti.
”Yksitasemalliin siirtyminen on edistysaskel tuulivoimatuotannon kaupallisessa tasapainottamisessa, kun tasepoikkeamien kompensointiin voidaan suoraan hyödyntää myös kulutuskohteita.”
Näin mahdollistetaan sähkön hyödyntäminen lämmöntuotannossa sekä laajempi energiantuotannon ja kulutuksen kokonaisoptimointi.
”Tämän takia on erittäin tärkeää, että tuotantoa ja kulutusta kohdellaan tasesähkökustannusten näkökulmasta samoilla ehdoilla,” EPV Energian Reima Neva toteaa.
