Sähköä pitää tuottaa joka hetki yhtä paljon kuin mitä sitä kulutetaan. Sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainosta kertoo sähköverkon taajuus, joka on tasapainotilassa 50,0 Hz. Tuon tasapainotilan ylläpitämiseksi sähkömarkkinaosapuolet suunnittelevat etukäteen kulutuksena ja tuotantonsa. Siitä huolimatta käyttötunnin aikaisia poikkeamia aiheuttavat esimerkiksi vikaantumiset sekä teollisuuden suurten prosessien alasajot ja käynnistykset.
Käyttötunnin aikaisia poikkeamia aiheuttavat muun muassa vikaantumiset sekä teollisuuden prosessien alasajot ja käynnistykset.
Näiden reaaliaikaisten tilanteiden varalle Fingrid hankkii reservejä poikkeamatilanteiden tasapainottamiseksi. Reserveillä tarkoitetaan voimalaitoksia, kulutuskohteita ja energiavarastoja, jotka muuttavat tehoaan tarpeen mukaan.
“Reservien määrään vaikuttaa arvio siitä, miten paljon niitä tarvitaan suuresta vikaantumistilanteesta selviämiseksi. Toinen olennainen asia on jatkuvan tasapainon ylläpitäminen sähköverkon taajuuden pienemmissä vaihteluissa”, Fingridin käytön kehitysyksikön päällikkö Jyrki Uusitalo kertoo.
Olkiluoto 3 kasvattaa reservitarvetta
Sähkömarkkinoiden muutokset heijastuvat myös säätösähkömarkkinoille ja kasvattavat tarvetta uusille reservitoimittajille. Yksi näistä muutoksista on Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotto, joka lisää sähkön tarjontaa markkinoilla. Fingridille tämä tarkoittaa varautumista Olkiluoto 3:n mahdolliseen vikaantumiseen.
“Olemme varautuneet Olkiluoto 1:n ja 2:n tuotannon menetykseen hankkimalla reserviä 900 megawatin edestä. Nyt käynnistynyt Olkiluoto 3 on 1 600 megawatin nettotehollaan pohjoismaisen sähköjärjestelmän suurin voimalaitos. Sen tuotantokäyttö kasvattaa Fingridin reservitarvetta 1 300 megawattia, kun otetaan huomioon OL3-järjestelmäsuojan vaikutus”, Uusitalo sanoo.
Säätösähköä ei käytetä ainoastaan tuotantovajeiden paikkaamiseen. Sitä tarvitaan myös tilanteessa, jossa esimerkiksi Suomesta ulkomaille vietävän sähkön siirtoyhteys katkeaa ja pohjoismaisilla markkinoilla onkin yllättäen liikaa sähköä. Tämä ylimääräinen sähkö on saatava säädettyä pois. Tällöin puhutaan alassäädöstä, joka tarkoittaa tuotannon pienentämistä tai kulutuksen lisäämistä.
Uusien toimittajien pääsyä markkinoille helpotettu
Tällä hetkellä säätökapasiteettia on saatavilla niukasti, sillä sähkön voimakkaasti kohonneet markkinahinnat ohjaavat toimijoita joustamaan ja vähentämään kulutustaan. Tämä tarkoittaa, että Fingridin aikaisemmin kulutuksesta hankkiman reservin tarjonta on vähentynyt.
Tällä hetkellä säätökapasiteettia on saatavilla niukasti.
“Sähkömarkkinoiden pitkän aikavälin trendinä on säästä riippuvan tuotannon kasvu, mikä vaikeuttaa tuotantomuutosten ennakoimista ja siihen reagoimista. Tämä tulee olemaan täysin uudenlainen tilanne, missä meidän on mietittävä muun muassa automatisoinnin hyödyntämistä”, Uusitalo pohtii.
Viime vuosina Fingrid on pyrkinyt helpottamaan uusien toimijoiden pääsyä säätösähkömarkkinoille. Järjestelmää on esimerkiksi kehitetty yhteensopivaksi kaikentyyppisten teknologioiden kanssa. Lisäksi säätötarjousten minimitarjouskokoa on laskettu viidestä megawatista yhteen megawattiin, mikä mahdollistaa entistä pienempien toimittajien mukaantulon.
“Fingridin nettisivuilla on paljon ajankohtaista lisätietoa asiasta kiinnostuneille uusille toimittajille. Sieltä löytyvät muun muassa tarkemmat kuvaukset reservituotteista ja reservimarkkinoiden toiminnasta, ohjeet reservimarkkinatoiminnan aloittamiseen sekä avointa dataa reservien hankintamääristä ja -hinnoista sekä aktivoituneen reservin määrästä.”
