Perjantaina, 26.11.2021 pohjoismaisen säätösähkön hinta nousi ennätyshintaan.
Kahden tunnin ajan säätösähkö maksoi 5 000 euroa megawattitunnilta – mikä on säätösähkömarkkinan tekninen hintakatto – ja toisen kahden tunnin ajan 4 899 euroa megawattitunnilta.
Korkea säätösähkön hinta oli Suomen lisäksi Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa. Sitä maksoivat sellaiset markkinatoimijat, joiden omaan sähkönhankintaan oli syntynyt epätasapaino. Puuttuva sähkö tuli heille tasesähkönä säätösähkömarkkinan määräämään hintaan.
Tehotasapaino täytyy säilyttää
Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava joka hetki tasapainossa. Tätä tasapainoa kutsutaan tehotasapainoksi.
– Jos kulutusta on enemmän kuin tuotantoa, sähköverkon taajuus laskee. Pahimmillaan tämä johtaa teollisuuden koneiden hajoamiseen tai laaja-alaiseen sähkökatkoon, selittää Fingridin voimanjärjestelmähallinnan valvomopäällikkö Maarit Uusitalo.
Tehotasapainon hallitsemiseksi Fingrid ja muut pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ylläpitävät säätösähkömarkkinoita. Niiden avulla varmistetaan, että kantaverkkoyhtiöllä on nopeasti käyttöönotettavaa sähköntuotantoreserviä vastaamaan sähkönkulutuksen tarvetta tai paikkaamaan sähköntuotannon vajetta.
Säätötarjoukset pohjoismaiselle listalle
Sekä sähkön tuottajat että esimerkiksi sähköä paljon kuluttavat teollisuuslaitokset voivat antaa säätötarjouksia. Säätötarjousten pitää pystyä toteuttamaan tehonmuutos 15 minuutissa.
Kaikista säätötarjouksista laaditaan pohjoismainen säätötarjouslista. Säätösähkön hinnat määräytyvät toteutettujen säätöjen perusteella, ja jokaiselle käyttötunnille määritetään sekä ylös- että alassäätöhinta.
Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt aktivoivat tarvittaessa säätösähkömarkkinoiden tarjouksia. Säätötarjoukset käytetään hintajärjestyksessä niin hyvin kuin sähköjärjestelmän käyttötilanne sen sallii.
Ylössäätötarjouksista käytetään ensin halvin, alassäätötarjouksista kallein.
– Kaikki, joilta tilaamme ylössäätöä, saavat kuitenkin maksun korkeimman ylössäätöhinnan mukaan. Tämä osaltaan selittää säätösähkön ennätyshintaa, Uusitalo muistuttaa.
Monen syyn summa
Säätösähkön tarvetta marraskuun viimeisenä perjantaina lisäsi moni samanaikainen seikka.
Pakkasten vuoksi sähkönkulutus kohosi ennakoitua suuremmaksi. Toisaalta taas tyyni sää vähensi tuulivoimatuotantoa. Sähkön korkea hinta oli puolestaan lisännyt sähköntuottajien myyntiä kuluttajille ja vähentänyt markkinoille päätyneen säätösähkön määrää.
Vesivoimaa ei saatu säätövoimaksi tavalliseen tapaan, sillä jääkansien muodostuminen Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen jokiin rajoitti vesivoimaloiden juoksutuksia.
Lisäksi osa säätöresursseista jäi hyödyntämättä pohjoismaisen kantaverkon pullonkaulojen takia.
Suomen sähköjärjestelmän tehotasapainossa ei ollut ongelmia korkeiden hintojen aikana.
