Risteämä muodostuu, kun maanomistaja haluaa esimerkiksi kaivaa ojan tai raivata peltoa voimajohdon alta. Risteämä syntyy myös tien tai pysäköintialueen rakentamisesta, ilmajohdoista ja valaistuksesta, jos alueella on voimajohtoja. Risteämällä tarkoitetaan kaikkea toimintaa tai tapahtumia voimajohdon läheisyydessä. Jopa suunnistustapahtumat vaativat oman risteämälausuntonsa.
Risteämälausunto tarvitaan, jotta alueelle suunniteltu hanke voidaan toteuttaa turvallisesti. Näin varmistetaan myös, ettei sähkön siirto häiriinny. Lausunnolla ei hyväksytä tai hylätä suunnitelmia, vaan sillä annetaan reunaehdot rakentamiselle tai tapahtumalle.
– Lausunnon sisältö riippuu aina kohteesta, sanoo erikoisasiantuntija Heidi Oja.
Suunnitelmat pystytään yleensä toteuttamaan
Lausunnossa kerrotaan, kuinka leveä voimajohtoalue on. Kun voimajohto on aikoinaan rakennettu, sille on lunastamalla hankittu pysyvä käyttöoikeus, jonka perusteella voimajohto voi alueella olla. Alueen maa ja puusto ovat edelleen maaomistajan omaisuutta.
Johtoaukea tarkoittaa aluetta, jolla ei saa kasvattaa puita. Aukean molemmilla reunoilla on vielä yleensä kymmenen metrin levyinen vyöhyke, jossa puuston on oltava matalampaa.
Risteämälausunnossa annetaan ohjeistus, jossa kerrotaan, mihin ja miten kohde voidaan turvallisesti rakentaa. Lausunnon lopussa on yleiset työskentelyohjeet ja tieto siitä, miten Fingridiin saa tarvittaessa yhteyden.
Oja kertoo, että lähes kaikki risteämäkohteet pystytään toteuttamaan, kunhan suunnitelmaa hienosäädetään ja varmistetaan, että suojaetäisyydet ovat oikeat.
Lausunto annetaan aina kirjallisena. Mukana on kartta, johon voimajohdot ja rakennuskohde on merkitty.
Kun työ on valmistunut, siitä pyydetään ilmoittamaan Fingridiin. Kohde käydään tarkastamassa, että se on tehty niin kuin lausunnossa on ohjeistettu.
Ajoissa liikkeellä
Risteämälausunto kannattaa pyytää hyvissä ajoin ennen rakennustöiden alkamista. Ojan mukaan pyynnöt tulevatkin pääsääntöisesti ajoissa.
Lausuntopyynnön voi lähettää sähköpostilla, kirjeellä tai Fingridin karttapalvelun kautta.
Joskus yhteydenotto Fingridiin tulee vasta työkoneen kopista. Onneksi tällaisia tapauksia on vain muutaman kerran vuodessa. Oja sanoo, että kiireelliset pyynnöt pyritään hoitamaan mahdollisimman pian.
– Työkoneen kuljettajat ovat avainroolissa. He viimeistään huomaavat, että tuossa on voimajohto ja että nyt pitäisi olla ohjeita tai tietoja.
Kesämökkiläisiä ja omakotitaloasujia kiinnostavat samankaltaiset kysymykset. Mitä pihalle voi laittaa voimajohdon alle? Onko siellä turvallista olla? Moni kysyy, miten maisema muuttuu, jos johtoja uusitaan. Yleensä asiat selviävät yhteydenoton jälkeen.
– Maanomistajat osaavat nykyisin hyvin kysellä voimajohdoista, sanoo Oja.
Yhteistyötä työparin kanssa
Heidi Oja on työskennellyt risteämähallinnassa kymmenen vuotta. Oja ja hänen työparinsa Max Isaksson kirjoittavat lausuntoja Fingridin toimistossa Helsingissä.
Oja kertoo, että hän ja Isaksson keskustelevat paljon lausuntoihin liittyvistä asioista. Työtapa on hänen mielestään mukava ja hyödyllinen. Työpari haastaa ja kyseenalaistaa ja toisen mielipidettä voi kysyä, jos tulee ongelmia.
Oja sanoo, että vaikka hän ja Isaksson ovat kirjoittaneet lausuntoja jo pitkään, yllättäviä pyyntöjä tulee yhä. Työ vaatii Ojan mukaan laaja-alaista näkemystä. Eikä hyvästä kuuntelutaidostakaan ole haittaa, kun joku soittaa ja purkaa huoliaan.
Ojalla ja Isakssonilla on apunaan korkeakouluopiskelijoita, joiden vastuulla ovat kartat. He huolehtivat muun muassa siitä, että risteämäkohteet on merkitty kartalle. Kaikki risteämät merkitään myös Fingridin omaan järjestelmään.
– Emme pärjäisi ilman harjoittelijoita, Oja kiittelee.
Tärkeänä tukena on myös Fingridin alueorganisaatio. Maakuntien työntekijät käyvät tarvittaessa paikoissa, joissa on rakennushankkeita. He myös opastavat turvalliseen työskentelyyn voimajohdon läheisyydessä, jos maanomistaja niin toivoo. Lausunnot ja paikan päällä tehtävät opastukset ovat maksuttomia.
