Fingridin hallinnoimassa kantaverkossa on yli 14 000 kilometriä voimajohtoja kautta Suomen. Johtoaukean leveys vaihtelee 26 metristä yli sataan metriin. Fingrid ei omista voimajohtojen alla olevaa maata, vaan maan käyttöön tarvitaan aina maanomistajan lupa.
Voimajohtoaukeat voivat tarjota jopa kymmeniä tuhansia hehtaareja otollista riistanhoitoaluetta, kunhan luvista sovitaan. Monen metsästysseuran alueella voimajohdon alla saattaa olla riistanhoidollisesti merkittävä pinta-ala.
Fingrid järjestää voimajohtoalueiden raivauksen 5–8 vuoden välein, jotta aukeat pysyvät avoimina ja kasvusto alle kolmen metrin korkuisena. Tavoitteena on, että voimajohtoaukeat eivät jäisi joutomaaksi, vaan ne otettaisiin eri tavoin hyötykäyttöön, esimerkiksi juuri riistanhoidon ruokamaiksi.
Syys- ja talviruokaa riistapelloilta
Voimalinjojen alla sijaitsevat vanhat peltomaat tai helposti muokattavat kivennäismaat soveltuvat hyvin riistapelloiksi. Niille voi kylvää esimerkiksi apilaa tai kauraa, jotka pärjäävät hyvin niukkaravinteisessakin maassa. Kaalikasvit sen sijaan vaativat jo enemmän lannoitteita.
Riistapelto tarjoaa syys- ja talviajan ravintoa erityisesti sorkkariistalle ja jäniksille. Kun alueen niittää vielä loppukesällä, syksyksi kasvaa vielä paksu ja maittava ruoho tai oras.
Kun voimajohtoaukeiden raivaus pitää puuston matalana ja pensasmaisena, riittää hirville talviaikaan myös puuvartista syötävää. Aukealla viihtyvät esimerkiksi haavat, pajut, pihlajat, koivut ja männyt. Kun hirvi syö voimajohdon alla, se on poissa taimikosta.
Myös pellolla sijaitsevien pylväiden ympäristöt sopivat hyvin riistapelloiksi, sillä sadonkorjuu voi olla vaikeaa tolpanjalkojen ja harusten välissä.
Linnuille kosteikkoja ja suojaa
Pieni, kaivettu metsälampi voi tarjota tärkeän juomapaikan monelle metsän eläimelle. Kesähelteillä juomapaikat ovat harvassa ja sopiva notkoon kaivettu tai padottu pensaskosteikko voi olla monelle lajille tärkeä juoma- ja myös suojapaikka. Kosteikko on esimerkiksi tavin ja telkän pesämaastoa.
Voimajohtoalueiden matalat pensaikot tuovat suojaa myös muille lintulajeille. Peltojen, metsämaakaistaleiden ja johtoaukeapensaikkojen monimuotoiselta alueelta esimerkiksi peltopyy löytää hyvän elinympäristön. Voimajohtoaukeiden riistapellot, hoidetut niityt, perinnebiotoopit ja laitumet ovat mukavan näköisiä. Ne lisäävät alueiden arvoa niin paikallisille ihmisille kuin metsästäjillekin ja tarjoavat kodin myös harvinaisemmille perhosille ja pölyttäjille.
Riistanhoidon voi myös yhdistää muuhun johtoaukean hyötykäyttöön. Johtoaukealla voi kasvattaa joulukuusia tai herukkapensaita tai sinne voi perustaa mehiläistarhan. Asiasta on hyvä sopia Fingridin kanssa etukäteen , jotta alueet tiedetään ottaa huomioon kasvustonkäsittelyssä. Riistanhoito, maaseudun yritystoiminta ja johtoalue toimivat hyvin yhteen.
