Reservimarkkinoiden eri tuotteilla huolehditaan siitä, että sähköä on riittävästi kattamaan kulutus, sitä ei tuoteta myöskään liikaa, ja sähköverkon taajuus pysyy sallituissa rajoissa. Sääriippuvaisen sähköntuotannon nopea kasvu on lisännyt tehtävän vaatimuksia.
Erilaiset toimijat voivat ansaita reservimarkkinoilla tarjoamalla sinne joustavaa tuotantoa, kulutusta tai sähkövarastoja. Näin sähköjärjestelmän tasapainoa ylläpidetään kustannustehokkaasti.
Vesivoima on luontainen reservi
Fortumin sähkön ja lämmön tuotantopaletti ja samalla myös reservimarkkinoille osallistuminen
on kattavaa.
”Lähtökohtaisesti kaikki kapasiteetti, mikä Fortumilla on hyödynnettävissä mihin tahansa markkinoille, se sinne tarjotaan. Pyrimme siihen, että kapasiteetillamme tuotetaan parasta lisäarvoa yhteiskunnalle ja yhtiölle”, Senior Portfolio Manager Mikael Heikkilä sanoo.
Myös reservimarkkinoille osallistuminen on perusteltua.
”On yhtiön etu, että sähköjärjestelmä toimii ja yhteiskunta uskaltaa luottaa sähköön pääasiallisena energialähteenä. Lisäksi reserveistä saa taloudellisen korvauksen”, hän jatkaa.
Heikkilä on perehtynyt erityisesti vesivoimalaitoksiin sähkön tuotannossa ja reservinä.
”Vesimäärä on rajallinen, joten voimalaitoksia joudutaan joka tapauksessa välillä ajamaan isommin ja välillä pienemmin. Sitä kautta reservejä syntyy luontaisesti.”
Reservien tuottamista tukee myös se, että laitosten turbiinit ovat säädettävissä laajalle tehoalueelle. Lisäksi investoinnit automaatioon tukevat markkinoille osallistumista.
Esimerkiksi Oulujoessa on 7 vesivoimalaitosta ja noin 400 megawatin suuruinen tehonsäätö. Vesivoimasta saatava jousto on tärkeä sähköjärjestelmän kannalta, mutta muitakin teknologioita tarvitaan. Heikkilä kääntää katseen erityisesti sähkön kulutukseen, sillä sähköjärjestelmässä on oltava joustokykyä eri tilanteissa.
Hän sanoo, että reservituotteet ovat taajuusmielessä parantaneet sähkön laatua, mutta tuotteiden paljous aiheuttaa jo hankintaprosessin pirstaloitumista. Heikkilällä on myös kehitysidea.
”Voisiko reservikapasiteeteille kehittää jälkimarkkinan? Sillä voitaisiin varmistaa, että järjestelmä olisi kustannustehokas ja sähkö hyvälaatuista.”
Tampereen Energia panostaa sähkökattiloihin
Tampereen Energian laitoksista reservimarkkinoille kykenee tällä hetkellä osallistumaan Lielahden voimalaitos, Naistenlahden biovoimalaitos ja 600 000 asukkaan yhdyskuntajätteitä hyödyntävä Tammervoima.
Maakaasu on Lielahden polttoaine, ja sen nettosähköteho on 142 megawattia, Tammervoiman 12 megawattia ja biovoimalaitoksen 52 megawattia. Viime vuonna kaukolämpöverkkoon kytkettiin Lielahden 40 megawatin sähkökattila.
Senior BI Specialist Marko Ketola näkee sähkökattilassa hyviä ominaisuuksia sekä päästöttömään lämmöntuotantoon että reservimarkkinoille.
”Sähkökattila on nopeasäätöinen, mutta yhteys kaukolämpöverkkoon aiheuttaa hieman viivettä. Tämä vaikuttaa kattilan käyttöön reservimarkkinoilla”, Ketola sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun sähkökattilasta lasketaan tehoa, sitä pitää saada kaukolämpöverkkoon muualta. Siksi sähkökattilaa voi säätää noin yhden megawatin minuutissa. Tämä rajoite huomioidaan reservimarkkinoille osallistumisessa.
”Tarjoamme sähkökattilaa säätösähkömarkkinoille, ja se on tulossa pian myös automaattiseen taajuuden palautusreserviin. Tarvitaan vielä ohjauksen edellyttämä lisäinvestointi ja säätökokeet. Lisäksi harkitsemme sähkökattilan tarjoamista taajuusohjattuun käyttöreserviin.”
Mahdollista taajuusohjattua käyttöä pohjustetaan säätökokeilla.
Hybridiuhkiin varautuminen on myös tärkeää Tampereen Energialle. Fingridin ja Tampereen Energian järjestelmien välillä ohjaussignaali tulee saada tietoturvallisesti ohjaamaan sähkökattilan toimintaa.
Lielahden sähkökattila on toiminut päänavaajana, ja yhtiön investointisuunnitelmissa on kasvattaa sähkökattilakapasiteettia sadalla megawatilla.
”Kun saamme testattua, että nykyisessä sähkökattilassa kaikki reservimarkkinoihin liittyvät asiat toimivat, voimme tehdä seuraaville sähkökattiloille tarvittavat toimenpiteet jo rakennusvaiheessa.”
Tuotantoprosessi määrää osallistumisen
Outokumpu on Suomen suurin sähkön nettokäyttäjä, ja on luontevaa, että yhtiö osallistuu reservimarkkinoille. Energiapäällikkö Mikael Surakka muistuttaa tärkeysjärjestyksestä.
”Meille pääbisnes on oman tuotteen valmistaminen. Prosessit ja tehtaat on suunniteltu ja rakennettu tätä tarkoitusta varten, eikä ajatuksena ole ollut osallistuminen kysyntäjoustolla aktiivisesti erilaisille sähkön reservimarkkinoille.”
Siksi Outokummun osallistuminen reservimarkkinoille perustuukin siihen, miten sen tuotantoprosessit soveltuvat eri reservimarkkinoiden sääntöihin, kuten aikarajoihin.
Tornion terästehdas on sähkönkulutukseltaan maan suurin yksittäinen toimipaikka. Osalla tehtaan prosesseista yhtiö on mukana manuaalisessa säätösähkömarkkinassa. Myös automaattisia reservituotteita on tutkittu, mutta niitä ei ole toistaiseksi saatu sovitettua yhteen tuotannon vaatimusten kanssa.
”Prosesseista tulee teknisiä rajoituksia, ja mahdollisuudet osallistua reservimarkkinoille riippuvat aina myös tuotannon tilanteesta. Meidän on huomioitava, että tuotantoprosessissa yksittäisten lyhyidenkin toimenpiteiden vaikutukset voivat jatkua pidempään.”
Käytännössä tuotantoprosessin ja reservimarkkinoille osallistumisen yhteispeli vaatii Surakan mukaan jatkuvaa prosessin ja markkinoiden seurantaa, yhteensovittamista sekä reagointia. Se asettaa vaatimuksia eri organisaatioiden yhteistyölle ja tietojärjestelmille.
Surakka muistuttaa asian tärkeydestä: sähkö on teräksen valmistuksessa välttämättömyyshyödyke, joten yhtiön prioriteetti on se, että sitä on aina saatavilla kohtuulliseen hintaan.
”Se antaa meille kannusteen tukea toiminnallamme sähkömarkkinaa. Maailma on muuttunut siihen suuntaan, että myös sähkön kuluttajien pitää reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin sähkömarkkinoilla.”
Gasumin avulla reservimarkkinoille
Gasum on mukana energiamarkkinoilla laajalla palveluvalikoimalla, vaikka historiallisesti moni mieltääkin sen edelleen vain kaasuyhtiöksi. Sähkön reservimarkkinoilla yhtiö toimii asiakkaidensa palvelutarjoajana.
”Myymme asiakkaillamme olevaa kapasiteettia reservimarkkinoille, laskutamme saadut tuotot ja hyvitämme ne asiakkaillemme. Tällä mallilla Fingridin ei tarvitse tehdä sopimusta jokaisen reservikohteen kanssa erikseen”, Senior Energy Specialist Juha Hietaoja kertoo.
Tällä hetkellä Gasumilla on noin 20 eri asiakasta reservimarkkinoilla. Yksittäisten kohteiden kapasiteetit ovat tyypillisesti yhdestä megawatista ylöspäin. Joukossa on muun muassa teollisuutta, sähkön tuottajia, energiavarastoja ja kiinteistöasiakkaita.
Esimerkiksi kiinteistöasiakkaiden sähkökatkojen varalle ylläpitämiä varavoimakoneita voidaan tarjota reservimarkkinaan. Tuulivoiman tuotantoa voidaan puolestaan sitoutua leikkaamaan lyhytaikaisesti sähköjärjestelmän tukemiseksi.
Hietaojan mukaan asiakkaita houkuttelee osallistumaan reservimarkkinoille ennen kaikkea sieltä kertyvä taloudellinen hyöty. Toisaalta osallistumiskynnystä nostavat markkinoiden tekniset vaatimukset ja kompleksisuus.
”Toki kansantaloudenkin näkökulmasta on järkevää, että kaikki mahdollinen kapasiteetti saadaan reservimarkkinoille, erityisesti uusiutuvan sääriippuvan tuotannon lisääntyessä.”
Lähtötilanteessa Gasum tunnistaa, millainen hyötypotentiaali asiakkaan kapasiteetille olisi saatavilla osallistumisesta reservimarkkinoille. Sen jälkeen selvitetään vaadittavat tekniset valmiudet ja tehdään hyväksyntätestit. Toiminnan käynnistyttyä Gasumin 24/7-valvomo hoitaa ympärivuorokautisen operoinnin markkinoilla.
”Yhä useammalla asiakkaallamme on eri markkinoille sopivaa kapasiteettia. Jotta voimme jatkuvasti optimoida, mihin markkinaan kapasiteetti kannattaa tarjota, kehitämme jatkuvasti järjestelmiemme kyvykkyyksiä ja eri markkinoiden hintaennusteita.”
Reservimarkkinat
Fingrid hankkii reservit ylläpitämiltään reservimarkkinoilta, joita on kahdenlaisia:
KAPASITEETTIMARKKINOILLA
toimittaja ylläpitää kauppojen mukaisen määrän reservejä. Korvaus maksetaan kapasiteetista ja osassa tuotteista myös energian aktivoitumisesta.
ENERGIAMARKKINOILLA
aktivoidaan reserviä. Korvaus maksetaan aktivoituneesta energiasta.
