Sähköjärjestelmän tasapainon kannalta tärkeiden reservien tarpeeseen on odotettavissa merkittävää kasvua tulevina vuosina. Sähköjärjestelmän reserviä ovat tuottaneet lähinnä voimalaitokset, mutta enenevässä määrin myös sähkön kuluttajat, kuten suuret tehtaat ja myös akustot. Fingrid hankkii reservit ylläpitämiltään reservimarkkinoilta sähköverkon taajuuden poikkeamien tasapainotukseen. Reservit joko nostavat tai laskevat tehoaan automaattisesti taajuuden perusteella tai valvomon pyynnöstä, ja niiden ansiosta sähköjärjestelmä pysyy tasapainossa ja sähköä tuotetaan joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan.

Reservejä tarvitaan lähivuosina lisää kolmestakin eri syystä. ”Reserveillä estämme taajuuden laadun heikkenemisen. Eurooppalainen verkkosääntö edellyttää taajuusohjatun reservin hankkimista myös äkillisiin ylitaajuushäiriöihin ja lisäksi Olkiluoto 3 käyttöönoton myötä sähköjärjestelmä tarvitsee lisäreservejä”, luettelee Fingridin käytön johtaja Reima Päivinen.

Taajuuden laatu heikentynyt, varttitase korjaa tilannetta

Sähköjärjestelmän taajuus on tasapainotilassa 50,0 hertsiä. Taajuuden laatu on vuosien saatossa heikentynyt, mikä johtuu erityisesti tunnin vaihteissa esiintyvien suurten tehomuutoksien lisääntymisestä. Vuonna 2013 pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä otettiin taajuuden laatupoikkeamia varten käyttöön uusi reservilaji, automaattinen taajuudenhallintareservi (aFRR).

”Automaattisen taajuudenhallintareservin käyttö on vähitellen lisääntynyt. Sitä on hankittu tietyille tunneille ja tuntien määrä on hiljalleen lisääntynyt. Ensi vuoden lopulla aFRR:ää on tarkoitus hankkia jo joka tunnille. Kun hankintamäärät kasvavat, myös kustannukset kasvavat. Tätä reserviä tarvitaan edelleen lisää, kun marraskuussa 2022 siirrytään vartin jaksoissa tapahtuvaan tasevirheen säätöön”, Reima Päivinen mainitsee.

Automaattista taajuudenhallintareserviä hankitaan pääasiassa sähköntuottajilta niin kotimaasta, Ruotsista kuin Virosta. Siirtyminen 15 minuutin taseselvitysjaksoon eli varttitaseeseen keväällä 2023 helpottaa osaltaan taajuuden laatuongelmia.

Taajuusohjattua häiriöreserviä häiriötilanteisiin

Taajuusohjattu häiriöreservi on reservi, joka aktivoituu automaattisesti ja pyrkii poikkeamatilanteessa vakauttamaan taajuuden nopeasti 49,5-50,5 hertsiin. Ensi vuonna Fingrid ryhtyy hankkimaan tätä reserviä kaupallisesti myös alassäätöön, kun tähän saakka sitä on hankittu vain ylössäätöön. Näin varaudutaan tuotantolaitosten vikaantumisten lisäksi suurten sähkön kulutuskohteiden, kuten teollisuuslaitosten vikaantumiseen ja tasasähköyhteyksien vikoihin niiden ollessa vientitilanteessa. Ylössäädössä sähkön tuotantoa lisätään tai sähkön kulutusta vähennetään, alassäädössä tuotantoa vähennetään tai kulutusta lisätään.

Reserviä hankitaan eurooppalaisen lainsäädännön mukaan tietty määrä jokaiselle tunnille kaikissa Pohjoismaissa. Tähän saakka erityisesti vesivoima on toiminut reservinä, mutta Suomessa myös sähköintensiivinen teollisuus ja mm. kasvihuoneet ovat osallistunut aktiivisesti markkinoille.

Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla reservien kulut olivat Fingridissä 35,6 M€, kun viime vuonna kulut olivat vastaavalla jaksolla 33,4 M€. Taajuudenhallintareservin kustannustason nousu kasvatti kuluja.

Lisäreserviä Olkiluoto 3:lle

Olkiluoto 3 tulee olemaan suurin tuotantoyksikkö pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä ja
tarvitsee lisäreservejä. Niitä tarvitaan, jotta pohjoismainen sähköjärjestelmä pysyy vakaana tilanteessa, jossa Olkiluodon sähkönsyöttö kantaverkkoon jostain syystä keskeytyisi äkillisesti.

”Olkiluoto 3:n verkkovaikutusten pienentämiseksi toteutetaan järjestelmäsuoja, joka kytkee laitoksen häiriötilanteessa noin 350 megawattia sähkönkulutusta pois 0,2 sekunnissa siten, että kantaverkkoon kohdistuva tehonmuutos on enintään 1 300 megawattia. Näissä tilanteissa tarvitaan lisäksi korvaavaa reserviä, jonka pitää aktivoitua 15 minuutissa. Fingridin omistamien ja vuokraamien varavoimalaitosten määrä ei enää riitä, vaan tulemme lisäksi ostamaan reserviä säätökapasiteettimarkkinoilta viikoittain”, Päivinen sanoo.

Hän muistuttaa, että reservien tarpeen kasvaminen tarkoittaa samalla tilaisuutta alan toimijoille rakentaa uutta liiketoimintaa ja kehittää palvelujaan.

”Julkaisemme kotisivuillamme paljon tietoja hankittavista reserveistä ja toteutuneista hinnoista. Kannustan toimijoita tutustumaan reservimarkkinoihin, teknisiin vaatimuksiin ja mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan kapasiteettia eri markkinapaikoille. Fingridin reservikulut tulevat näiden muutosten vuoksi kasvamaan ja nousu vaikuttaa lähivuosina myös Fingridin kantaverkko- ja tasepalvelutariffeihin. Fingrid pyrkii hankkimaan reservejä kansainvälisiltä markkinapaikoilta ja kansallisesti useasta eri lähteestä siten, että hankinnan kokonaiskustannukset ovat mahdollisimman pienet ja reservien määrä on kuitenkin riittävä”, Päivinen summaa.

Kuinka osallistua reservimarkkinoille? Lisätietoa Fingridin verkkosivuilta: www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/kuinka-osallistua-reservimarkkinoille/