Euroopan unioni haluaa luoda yhtenäisen eurooppalaisen sähkömarkkinan. Fingridin johtaja Jussi Jyrinsalo tiivistää tavoitteen edut kolmeen seikkaan.
”Kilpailu ja sähkön vapaa liikkuvuus rajojen yli alentavat sähköenergian hintaa. Mikään maa ei jatkossa pysty yksin ja jatkuvasti tuottamaan edullista sähköä.”
Yhtenäisyys myös helpottaa häiriöihin varautumista ja niistä selviytymistä.
”Lisäksi iso verkosto edistää siirtymistä puhtaan sähköjärjestelmän edellyttämään uusiutuvaan sähköntuotantoon. Esimerkiksi tuulivoimatuotannon vaihtelut tarvitsevat tasapainottamista.”
Useita vaihto- ja tasasähköyhteyksiä
Suomen kantaverkko on osa pohjoismaista sähköjärjestelmää ja Itämeren ympärysmaiden muodostamaa sähkömarkkina-aluetta. Molempien tehokas toiminta vaatii hyviä sähkön siirtoyhteyksiä.
Suomen kantaverkko on suoraan yhdistetty Ruotsin ja Norjan kantaverkkoihin.
Suomen kantaverkko on suoraan yhdistetty Ruotsin ja Norjan kantaverkkoihin. Koska Pohjoismaiden verkot toimivat samalla taajuudella, Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä voidaan hyödyntää vaihtosähköyhteyttä.
Venäjän ja Viron verkkoihin Suomen kantaverkosta on HVDC- eli tasasähköyhteydet. Tasasähköyhteys tarkoittaa sitä, että vaihtojänniteverkot pysyvät erillään toisistaan. Teknisten syiden takia myös Suomen ja Ruotsin välinen meren alitse kulkeva rajasiirtoyhteys toimii tasasähköllä.
Jyrinsalon mukaan Fingrid kehittää jatkossa rajasiirtoyhteyksiä ennen kaikkea Ruotsin ja Viron kanssa. Yhteyksien lisäämistä Norjaan rajoittaa maantieteellinen etäisyys, Venäjään puolestaan muun muassa EU:n tuleva hiilitulli.
Rajasiirtoyhteydet mahdollistavat puskurin
Rajasiirtoyhteyksien mahdollisia pullonkauloja aiheuttavat maantieteelliset seikat, poliittiset päätökset ja teknistaloudelliset seikat. Rakenteellisesta pullonkaulasta puhutaan silloin, kun verkko ei vastaa siirtotarpeeseen.
Suomessa maan sisäinen kantaverkko toimii hyvin. Sen ansiosta maamme on säilynyt yhtenäisenä hinta-alueena sähkön tukkumarkkinoilla.
”Suomen sisällä siirtoverkossa ei ole sellaisia kapeikkoja, jotka rajoittaisivat sähkön siirtymistä ja aiheuttaisivat hintojen eriytymistä sähkön tukkumarkkinoilla”, Jyrinsalo selittää.
Muutokset sähkön tuotannossa ja kulutuksessa edellyttävät sisäisen siirtoverkon ja rajayhteyksien kehittämistä.
Muutokset sähkön tuotannossa ja kulutuksessa edellyttävät kuitenkin niin sisäisen siirtoverkon kuin rajayhteyksienkin kehittämistä. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välinen rajasiirtokapasiteetti jää nykyään usein riittämättömäksi, mikä tuontitilanteessa tarkoittaa sähkön hinnan nousua Suomessa.
Myös sääsidonnaisen tuulivoimatuotannon voimakas kasvu ja Olkiluodon kolmannen ydinreaktorin valmistuminen vaativat rajasiirtoyhteyksiltä entistä enemmän.
”Tarvitsemme lisää puskuria tasaamaan sähköntuotannon vaihteluita ja korvaamaan Olkiluoto 3:n mahdollisia tuotantohäiriöitä”, Jyrinsalo mainitsee.
Rajasiirtoyhteyksien mahdollistama puskuri suurentuu vuonna 2025, jolloin otetaan käyttöön Suomen ja Ruotsin välinen uusi Aurora Line.
Huoltoa ja ennakointia kaiken varalta
Rajasiirtoyhteyksissäkään ei voi välttää keskeytyksiä, mutta niiden minimointiin ja hallitsemiseen panostetaan paljon.
Fingrid on tehostanut toimintaansa muun muassa käynnistämällä jatkuvan sisäisen varallaolojärjestelmän.
Fingrid vastaa kahden Suomen ja Ruotsin sekä kahden Suomen ja Viron välillä kulkevan HVDC-yhteyden osuudesta Suomessa. HVDC-yhteyksien häiriöiden määrän ja keston vähentämiseksi Fingrid on tehostanut toimintaansa muun muassa käynnistämällä jatkuvan sisäisen varallaolojärjestelmän. Se nopeuttaa tilannekuvan saamista ja korjaustoimenpiteiden aloittamista.
Viime vuonna Fingrid jakoi kunnossapidon paletin uudella tavalla yhteistyökumppaniensa kanssa. Samalla se vahvisti omaa organisaatiotaan.
”Koska HVDC-yhteyksissä on odotettavissa useita projekteja ylläpidon ja elinkaaren pidentämiseksi, siirsimme Fingridiin automaatiojärjestelmien kunnossapidon. Suurjännitelaitteiden kunnossapidossa hyödynnämme sekä ulkoistettuja palveluntoimittajia että laitevalmistajia”, kertoo yksikön päällikkö Kimmo Nepola.
”Uudistusten ansiosta HVDC-yhteyksien käytettävyys ja luotettavuus säilyivät aiemmalla hyvällä tasolla samalla, kun kykymme varautua ja reagoida vikoihin ja häiriöihin parani entisestään. Lisäksi kustannukset pienenivät.”
Keskeytykset hallitusti ja yhteistyössä
Toiminnan turvaamiseksi ja siirtokeskeytysten hallitsemiseksi rajayhteyksien käyttöä suunnitellaan pitkäjänteisesti. Tavoitteena on minimoida huoltotöiden sähkömarkkinoille aiheuttamat haitat.
Fingrid kehittää ja yhtenäistää rajasiirtoyhteyksissä tarvittavien laitteistojen huolto-ohjelmia sekä sisäisesti että kumppaneidensa kanssa. Keskeiseksi nousee yhteistyö ja tiedonkulku Fingridin ja rajasiirtoyhteyksien toisten osapuolten välillä.
”Koetamme ajoittaa, koordinoida ja yhteensovittaa siirtokeskeytyksiä mahdollisimman sopivaan vuodenaikaan tai käyttötilanteeseen. Näitä asioita mietimme yhdessä naapurimaiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa”, kertoo Fingridin erikoisasiantuntija Jussi Huttunen.
Tavallisimmin siirtokeskeytykset kestävät yhdestä viiteen päivää.
