Raivauksilla ja puun kaadoilla huolehditaan, että puu ei kasva kiinni voimajohtoon tai kaadu sen päälle ja aiheuta häiriöitä sähkönjakeluun tai henkilövahinkoja. Etenkin piha-alueilla sähköturvallisuus menee
siirtovarmuuden edelle.
Keskimäärin raivaus suoritetaan 5–8 vuoden välein, mutta esimerkiksi taajama-alueilla raivauskierto voi olla tätäkin lyhyempi. Suurin osa raivauksista tehdään raivaussahalla henkilötyönä.
Vuonna 2022 raivattavaa pinta-alaa on noin 5 500 hehtaaria. Raivauksista ilmoitettiin kirjeitse noin 7 000 maanomistajalle.
Johtoalue jakautuu johtoaukeaksi ja reunavyöhykkeiksi. Johtoaukea pidetään lähtökohtaisesti puuttomana. Reunavyöhykkeet sijaitsevat molemmin puolin johtoaukeaa, ja niillä puustoa voi kasvattaa lunastusmittaan asti, eli esimerkiksi reunavyöhykkeen etureunassa enintään kymmenmetriseksi.
Kaikkineen voimajohtojen alla on noin 34 000 hehtaaria raivattavaa johtoaukeaa.
Kasvustonkäsittelystä voi antaa palautetta Fingridin karttapalautejärjestelmän välityksellä. Sinne on koottu myös tietoa tulevista raivaus- ja hakkuukohteista.
