Suurjännite- eli voimajohtojen alla on lähes 34 000 hehtaaria johtoaukeaa, jota raivataan säännöllisesti, keskimäärin 6 vuoden välein. Joka vuosi johtoaukeaa raivataan noin 6 000 hehtaarin edestä.
Lisäksi puustoa käsitellään reunavyöhykkeeltä vähintään niin sanottujen lunastusmittojen mukaan ja siten, että ne eivät kaatuessaan ylety johtimiin. Käsittely tehdään joko hakkuina tai latvasahauksina 10–25 vuoden välein.
”Viime vuosina reuna-alueiden käsittelyä on saatu tehtyä paljon, joten ne vähenevät lähitulevaisuudessa”, kertoo kasvustonkäsittelyn kunnonhallintapäällikkö Tero Ojarinta Fingridistä.
Kasvustonkäsittelyn avulla varmistetaan sähköturvallisuus: raivaus vähentää sähkökatkojen riskiä, minimoi paloturvallisuusuhkia ja parantaa sähköverkon huollettavuutta. Avoimiksi käsitellyt alueet tarjoavat samalla monille uhanalaisille eläin- ja kasvilajeille tärkeitä elinympäristöjä.
Voimajohtoalueet hyötykäyttöön
Maanomistajat voivat halutessaan hyödyntää voimajohtoalueita joko taloudellisesti tai luonnon monimuotoisuuden ja maisemallisten arvojen edistämiseksi.
Voimajohtoalueelle voi perustaa esimerkiksi kosteikon tai riistapellon. Matalana pidettävä alue soveltuu hyvin myös joulukuusien tai pölyttäjille sopivien kukkien ja luonnontuotteiden kasvattamiseen.
Niittymäinen alue mahdollistaa myös esimerkiksi karjan laiduntamisen alueella. Laidunnus lisää luonnon monimuotoisuutta ja karja huolehtii samalla maiseman hoitamisesta.
Tutustu maanomistajan ideakortteihin.
