Kun sähkönsiirtokapasiteetti ei ole riittävä sähköpörssin eri tarjousalueiden välillä, hinnat eriytyvät.
Pohjoismaista Ruotsi ja Norja on jaettu useisiin sähkön hinta-alueisiin. Suomessa pörssisähkö on samanhintaista koko maassa paikkakunnasta riippumatta.
”Ruotsissa ja Norjassa on hinta-alueiden välillä suuria eroja sähkön tuotannossa ja kulutuksessa. Kulutusta on paljon etelässä, josta on myös yhteydet Keski-Eurooppaan”, Fingridin talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Metsälä kertoo.
Kun sähkönsiirtokapasiteetti hinta-alueiden välillä ei riitä, syntyy pullonkauloja.
”Tällöin alhaisen hinnan alueella toimiva sähkön myyjä saa sähköstään alhaisemman hinnan kuin mitä korkeamman hinnan alueella toimiva ostaja siitä maksaa. Aluehintojen eroista ja niiden välisestä sähkönsiirtokapasiteetin määrästä syntyvä euromäärä, pullonkaulatuotto, kertyy sähköpörssiin. Pullonkaulatuotto jakautuu EU-regulaation perusteella sähkön kantaverkkotoimijoille.”
Fingridin pullonkaulatuotot kuusinkertaistuneet
Tänä vuonna pullonkaulatuottoja on kertynyt poikkeuksellisen paljon myös Fingridille.
Kun pullonkaulatilanne syntyy maiden välisessä sähkönsiirrossa, pullonkaulatuotot jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken tasan. Ruotsissa ja Norjassa maansisäiset pullonkaulatuotot kertyvät sähkön kantaverkkotoimijoille.
”Aluehintaerot Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välisillä rajoilla ovat kasvaneet tänä vuonna, mikä on nostanut pullonkaulatuottojen määrää edelliseen vuoteen verrattuna. Syyskuun loppuun mennessä pullonkaulatuottoja oli kertynyt Fingridille jo 741 miljoonaa euroa”, Metsälä kertoo.
Viime vuonna samalla aikavälillä pullonkaulatuottoja kertyi 129 miljoonaa euroa.
”Markkinatilanne on tällä hetkellä todella poikkeuksellinen. Kaasun hinta on korkea Euroopassa, ja sen vaikutus on valunut kaikille markkinoille ja nostanut hintoja. Korkeat hinnat ja vaihteleva sähkön siirtotarve lisäävät eroja myös hinta-alueiden välillä.”
EU-sääntelyn mukaan kantaverkkoyhtiöiden tulee käyttää kertyneet pullonkaulatulot investointeihin, joilla sähkönsiirtokapasiteettia hinta-alueiden välillä parannetaan. Lisäksi pullonkaulatuotoilla voidaan kattaa suoraan rajasiirtokapasiteettiin liittyvien investointien kustannuksia ja kattaa toiminnasta aiheutuneita kustannuksia.
Suomessa Energiavirasto määrittää varojen käyttökohteet EU-lainsäädännön mukaisesti.
”Tänä vuonna käytämme 140 miljoonaa euroa pullonkaulatuotoista investointeihin, joilla parannamme rajakapasiteettia.”
”Tulemme tänä vuonna käyttämään 140 miljoonaa euroa pullonkaulatuotoista investointeihin, joilla parannamme rajakapasiteettia. Tuloilla katetaan myös rajakapasiteettikustannuksia ja nopeaa markkinaehtoisten kustannusten nousua.”, Metsälä sanoo.
”Lisäksi tänä vuonna toiminnan markkinaehtoiset kustannukset ovat nousseet nopeasti. Sitä olemme pystyneet kompensoimaan pullonkaulatuotoilla. Muutoin kantaverkkomaksuja olisi tarvinnut nostaa jo noin 40 prosenttia. Syyskuun loppuun mennessä käytimme 119,7 miljoonaa euroa tämän vuoden kulujen kasvun kompensointiin.”
Ruotsissa kahdeksankertaiset pullonkaulatuotot
Ruotsissa pullonkaulatuottoja kertyi syyskuun loppuun mennessä noin viisi ja puoli miljardia euroa, eli lähes kahdeksankertainen määrä Suomeen verrattuna. Siellä on ehdotettu tulojen palauttamista kompensoimaan korkeita sähkönhintoja.
Paikallinen kantaverkkotoimija laatii parhaillaan suunnitelmaa pullonkaulatuottojen käyttöön liittyen.
”Ruotsissa pullonkaulatuottoja tulee paljon myös maan sisäisestä sähkönsiirrosta. Sen takia mittakaava on siellä niin paljon suurempi”, Metsälä huomauttaa.
Myös Norjassa pullonkaulatuottojen kertymä oli noin kaksinkertainen Suomeen verrattuna, ja sielläkin suunnitellaan parhaillaan tuottojen käyttöä.
Niin Norjassa kuin Ruotsissakin on jo tehty päätös kantaverkkomaksujen merkittävästä alentamisesta korkeiden pullonkaulatuottojen myötä.
”Tavallaan mekin palautamme kertyneitä pullonkaulatuottoja kattaessamme rajusti nousseita kustannuksia ja ilmoituksella jättää perimättä kantaverkkomaksuja.”
”Tavallaan mekin palautamme kertyneitä pullokaulatuottoja kaiken aikaa kattaessamme niillä rajusti nousseita kustannuksia ja ilmoituksella jättää perimättä kantaverkkomaksuja.”
Fingrid jättää perimättä kantaverkkomaksuja Suomen kaikilta yli 70 sähkönjakeluverkkoyhtiöiltä sekä vastaavalta määrältä sähkön tuotanto- ja teollisuusyrityksiä. Tämä kantaverkkotariffin perimättä jättäminen kohdistuu kaikkiin Fingridin kantaverkkoasiakkaisiin, mukaan lukien sähkön tuottajat ja eritoten paljon sähköä käyttävä suurteollisuus.
”Merkittävä osa Fingridin kantaverkkomaksuista kohdistuu kaikkeen sähkön kulutukseen, ja huomattavasti pienempi osa maksuista jää sähkön tuotannon katettavaksi. Hyöty tästä on siis suurin sähkönkulutukselle.”
Kantaverkkomaksuja jätetään perimättä useilta kuukausilta
Fingrid ilmoitti aiemmin suunnitelmistaan jättää perimättä kantaverkkomaksuja tämän vuoden joulukuulta sekä vuoden 2023 tammi-, helmi- ja kesäkuulta sekä näiden lisäksi kahdelta kesäkuukaudelta.
Päätöksen takana oli Fingridille kertyneiden ennätyskorkeiden pullonkaulatuottojen käyttö kohonneiden kantaverkkoliiketoiminnan kustannusten kattamiseen ja kantaverkkomaksujen perimättä jättämiseen.
