Puhdas energia lisää kysyntäjouston tarvetta – näin sitä syntyy

– Aiemmin on ollut enemmän helposti säädettävää tuotantoa, kuten vesivoiman lisäksi lämpövoimaloita. Nyt lämpövoimaa eli lauhde- ja hiilivoimaa on poistettu käytöstä ja tilalle on tullut vaikeammin säädettävää aurinko- ja tuulivoimaa, kertoo Fingridin johtaja Reima Päivinen.

Joustoa on siis haettava entistä enemmän sähkön kysynnästä. Ajatus ei ole upouusi, yösähkötariffi on suomalaisille tuttu pitkältä ajalta. Nyt kuitenkin kysyntäjousto saa uusia muotoja.

• Teollisuuden sähkönkäyttö: Teollisuus on jo pitempään vähentänyt tuotantoa, jos sähkön tukkuhinta nousee korkealle.
• Kiinteistöjen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät: Esimerkiksi kauppakeskukset säätävät järjestelmiään sähkön hinnan mukaan .
• Kuluttajien sähkönkäyttö: Yksittäiset kuluttajat voivat ajoittaa sähkönkäyttöään hinnan mukaan, nykyisin ketterämmin kuin vanha yösähkötariffi mahdollisti.
• Sähköautot: Sähköautojen latausta voi ajoittaa matalan kulutuksen kohtiin ja tulevaisuudessa niiden akkuja voi jopa purkaa kulutuspiikkien kohdalla älykkään latausjärjestelmän avulla.

Mitä kysyntäjouston tehokas hyödyntäminen vaatii? Päivisen mukaan ainakin kolmea asiaa:

Regulaatio on kunnossa.

– Regulaation pitää joustaa niin ettei se tuota esteitä kysyntäjoustolle. Suomessa tämä toteutuu, on luotu sekä mahdollisuuksia että edellytyksiä joustolle.

Toimivia teknologisia ratkaisuja.

– Infrastruktuutin pitää tukea joustoja, esimerkiksi ilman tuntiluettavia sähkömittareita kuluttajilla ei olisi edellytyksiä joustoihin. Teknologia on avainasemassa myös kun automatisoidaan prosesseja, mikä mahdollistaa taloudellisen kannattavuuden.

Yrityksiä, jotka kehittävät uusia liiketoimintamalleja.

• • Sähkönmyyjät tarjoavat lisäpalveluita kuluttajille ja teollisuudelle.
  • Uudet toimijat aggregoivat kysyntäjoustoa eli keräävät kuluttajilta suuremman joustokokonaisuuden, jota voi tarjota markkinoille.

Kysyntäjoustoa tarvitaan myös reservimarkkinoilla – Fingrid mukana kehittämässä

– Fingridin yksi perustehtävä on sähkömarkkinoiden edistäminen, ja olemme mukana miettimässä toimintamalleja, jotta markkinat toimisivat paremmin ja kysyntäjousto olisi mahdollisimman helppoa, sanoo Reima Päivinen.

Suurin osa sähkömarkkinoiden tasapainottamisesta tapahtuu sähkön tuottajien ja kuluttajien kesken markkinahintojen kautta.

– Markkinatoimijoilla on vastuu pitää oma sähkötaseensa kunnossa. Niillä on tähän taloudellinen insentiivi, koska epätasapaino tuottaa niille kustannuksia.

Reservimarkkinoiden avulla Fingrid huolehtii lopusta eli tuotannon ja kulutuksen reaaliaikaisesta tasapainottamisesta. Tätä varten Fingrid ostaa useita erilaisia reservituotteita, joiden nopeus vaihtelee sekunnista 15 minuuttiin.

Myös näillä reservimarkkinoilla kysyntäjoustolla on tärkeä rooli. Joukossa on tuotteita, jotka perustuvat täysin kulutukseen tai joissa kulutuksen osuus on suuri.

– Ennustaminen on vaikeaa, mutta oletan että lähivuosina kulutusjouston osuus varmaankin lisääntyy kun uusiutuvan energian osuus kasvaa.

Joustoa vaativissa tilanteissa on kaksi mahdollista suuntaa.

Kysynnän ylittävä tarjonta on helpompi vaihtoehto. Silloin sähkön hinta laskee, tuottajien kannattaa vähentää tuotantoa ja kuluttajien käyttää sähköä mahdollisimman paljon.

– Vesivoimaa on helppo säätää, ydinvoimaa ajetaan perinteisesti täydellä teholla. Tuulivoimakin kykenee reaaliaikaiseen säätöön yhteen suuntaan: sen tuotantoa voi vähentää, Päivinen toteaa.

Kysyntäpiikki eli sähkötehon riittävyys talvella on hankalampi. Jos kulutus nousee 15 000 megawatin tienoille, tuontia tarvitaan ainakin 3000 megawattia. Normaalitilanteessa sähkömarkkinat pystyvät tämän hoitamaan, mutta paljon riippuu tuulivoimatilanteesta.

– Emme ole nähneet korkeita tukkuhintapiikkejä pitkään aikaan, siksi on vaikea arvioida paljonko kulutusjoustoa tapahtuu ja millä hintatasolla.

Artikkeli on julkaistu MustRead Energy -uutiskirjeessä 18.11.2020.