1. Mistä kuluttajan sähkölasku koostuu?
Sähkön kokonaishinta muodostuu kolmesta asiasta: sähköenergian hinnasta, sähkönsiirrosta ja veroista.
Sähköenergian osuus loppusummasta on noin 40 prosenttia, sähkönsiirron osuus noin 30 prosenttia ja verojen osuus noin 30 prosenttia. Kantaverkon osuus on kokonaishinnasta 2–3 prosenttia.
Kantaverkon osuus on noin 2–3 % sähkölaskun kokonaishinnasta.
Sähkölasku tulee usein kahdelta eri yhtiöltä: sähkönmyyntiyhtiö laskuttaa energian kulutuksen mukaan ja verkkoyhtiö puolestaan laskuttaa sähkön siirrosta. Sähkön myynti- ja siirtolaskussa on usein kuukausittainen kiinteä perusmaksu ja maksu kulutuksen mukaan. Siirtomaksulla maksetaan myös sähkövero perus- ja kulutusmaksun lisäksi. Kaikista maksuista maksetaan myös arvonlisävero.
2. Mistä pörssisähkön hinta muodostuu?
Sähkön markkinahinta eli pörssihinta määräytyy sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan perusteella. Sähköä pyritään tuottamaan saman verran kuin sitä kulutetaan. Kulutus vaihtelee esimerkiksi lämpötilan, viikonpäivien ja vuorokaudenaikojen mukaan.
Käytännössä pörssisähkön hinta muodostuu näin: sähkön myyntiyhtiöt ja suuret teollisuusyritykset kertovat ennusteidensa perusteella Pohjoismaissa toimivien sähköpörssien, eli Nord Pool Spotin ja Epexin järjestelmiin, millä hinnalla ja paljonko arvioivat tarvitsevansa sähköä seuraavana päivänä. Sähköntuottajat puolestaan kertovat, millä hinnalla myyvät sähköä ja kuinka paljon.
Tämän jälkeen pohjoismaiset sähköpörssit yhdistävät tarjoukset muiden eurooppalaisten pörssien kanssa, minkä tuloksena saadaan pörssihinta kullekin seuraavan vuorokauden tunnille.
Sähkön pörssihinta muodostuu kysyntä- ja tarjouskäyrien leikkauspisteessä.
Sähkön pörssihinta muodostuu marginaalihinnoittelun periaatteen mukaisesti kysyntä- ja tarjouskäyrien leikkauspisteessä, eli kysyntäkäyrän halvimman toteutuvan ja kalleimman toteutuvan tarjouksen yhtymäkohdassa.
Kuluttajan pörssisähkön hinta vaihtelee tunneittain sähköpörssin markkinahinnan mukaan ja myyntiyhtiö lisää hintaan oman marginaalinsa. Tyypillisesti sähkön hinta on edullisempaa myöhään illalla, öisin ja viikonloppuisin.
Tyypillisesti sähkön hinta on edullisempaa myöhään illalla, öisin ja viikonloppuisin.
Tuntihinnat ovat yleensä tiedossa jo edellisenä päivänä, joten omaa kulutusta voi suunnitella päivän ennakkoon. Hintatiedot löytyvät esimerkiksi sähköyhtiöiden sovelluksista.
Pörssisähkön hinta laskussa muodostuu energian hinnasta ja perusmaksusta. Energian hinta määräytyy toteutuneesta sähköpörssin tuntihinnasta, johon lisätään myyjän marginaali ja arvonlisävero. Perusmaksu on kiinteä kuukausimaksu, joka vaihtelee sähköyhtiöittäin.
Yleensä pörssisähkösopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevana, jolloin sen voi irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla. Jos haluaa välttää jatkuvia hinnanvaihteluja, kannattaa ottaa kiinteähintainen sopimus.
3. Miten sähkölaskua voi pienentää?
Jo pienillä lämpötilojen tarkistuksilla voi vaikuttaa sähkölaskun suuruuteen. Esimerkiksi yksi aste vähemmän lämpöä pienentää sähkölämmitteisen kodin sähkölaskua 5 prosenttia. Asuintiloissa suosituslämpötila on +20– +22 °C, varastoissa +12 °C ja autotallissa +5 °C.
Yksi aste lisää kylmyyttä voi suurentaa kylmälaitteiden
sähkönkulutusta 5 %.
Käytä laiteita oikein. Esimerkiksi pakastimen suosituslämpötila on –18 °C ja jääkaapin +5 °C. Yksi aste lisää kylmyyttä suurentaa kylmälaitteiden sähkönkulutusta jopa 5 prosenttia. On erittäin tärkeää huolehtia, että teknisten laitteiden säädöt ovat kohdillaan ja energiatehokkuus on kokonaisvaltaista. Hankintatilanteissa on hyvä tarkistaa myös energiatehokkuusmerkki.
Sähkösopimus tehdään aina oman talouden ehdoilla. Valintaan vaikuttavat riskinsietokyky ja mahdollisuus ajoittaa sähkön käyttöä. Esimerkiksi sähköauton omistajille pörssisähköhinnoittelu sopii hyvin, koska latauksen ajoittaminen edullisiin ajankohtiin tuo selvää säästöä.
Artikkelin asiantuntijana Päivi Suur-Uski Motivasta
