Poikkileikkauksissa seurataan sähkön siirtoa

Yhteiskunnan sähköistyminen ja energiamurros etenevät nopeasti.

Samalla kun Etelä-Suomen sähkön tarve kasvaa, tuulivoimatuotannon lisääntymisen myötä sähkön tuotanto painottuu Pohjois-Suomeen. Pohjoisen tuotanto pitää siirtää sujuvasti etelän kulutuskeskuksiin.

Fingridin tavoitteena on pitää Suomi yhtenäisenä sähkön tukkumarkkinoiden hinta-alueena. Sekin edellyttää vahvoja siirtoyhteyksiä pohjoisen ja etelän välillä.

Poikkileikkaukset Keski- ja Pohjois-Suomessa

Suomen sisäisiä siirtojohtoja leikkaa kaksi sähköteknisin perustein määriteltyä rajaa eli poikkileikkausta. Poikkileikkauksissa toimii useita mittauspisteitä, joiden avulla Fingrid seuraa sähkön siirtoa.

Poikkileikkauksista eteläisempi on Kokkola–Iisalmi-akselilla sijaitseva Keski-Suomen poikkileikkaus P1. Neljä viidesosaa maamme sähkön kulutuksesta sijoittuu sen eteläpuolelle. Pohjois-Suomen poikkileikkaus P0 kulkee Oulun pohjoispuolella Iijoen kohdalla.

”Leikkauksien sijainnit saattavat jatkossa hieman muuttua muun muassa sähkön tuotannon ja kulutuksen sekä verkon kehityksen mukaan”, sanoo Fingridin vanhempi asiantuntija Janne Seppänen.

”On myös mahdollista, että esimerkiksi tuulivoimatuotannon lisääntyminen Pohjanmaalla ja Perämerellä tuo tarpeen muodostaa uusia poikkileikkauksia.”

Ilmastotavoitteet vaativat vahvaa kantaverkkoa

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää teollisuuden, lämmityksen ja liikenteen sähköistämistä sekä päästöttömän sähköntuotannon merkittävää lisäystä. Tämä vaatii vahvaa kantaverkkoa.

”Kaikissa tulevaisuutta tarkastelevissa skenaarioissa sähkön siirtotarpeet poikkileikkausten yli kasvavat reippaasti. Seuraavan kymmenen vuoden aikana siirtotarve todennäköisesti kaksin- tai kolminkertaistuu”, Seppänen muistuttaa.

Siirtotarpeen kasvuun vaikuttaa keskeisesti sähkön tuotannon ja kulutuksen sijoittuminen Suomen sisällä.
Tuulivoimatuotannon yleistyminen lisää myös siirtotarpeen piikkejä. Skenaarioissa sähkön suurin siirtotarve vallitsee vuosittain vain suurin piirtein 100 tunnin ajan. Se on noin yksi prosentti
kaikista siirtotilanteista.

Fingrid rakentaa lisää voimajohtoja

Keski-Suomen poikkileikkauksen läpi kulkee nyt neljä 400 kilovoltin voimajohtoa ja Pohjois-Suomen poikkileikkauksen läpi kolme. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Fingrid investoi kantaverkkoon ennätykselliset kolme miljardia euroa.

Suunnitelmiin sisältyy neljän uuden voimajohdon rakentaminen Keski-Suomen poikkileikkauksen yli. Tänä vuonna valmistuu Petäjävedeltä Ouluun kulkeva Metsälinja. Suunnittelupöydällä ovat myös aiempia voimajohtoja myötäilevät Järvilinja 2 ja Metsälinja 2 sekä voimajohto Pohjois-Pohjanmaalta Etelä-Suomeen. Pohjois-Suomen poikkileikkauksen yli Fingrid rakentaa kaksi uutta voimajohtoa, joista toinen on osa Ruotsin puolelle kulkevaa Aurora Linea.

Sarja- ja rinnakkaiskompensoinnit kattamaan huippuja

Kansantaloudellisesti ja maankäytöllisesti siirtotarpeen suurimpien huippujen kattamista kannattaa edistää muillakin tavoin kuin rakentamalla uusia johtoja.

Jokainen Keski-Suomen ja Pohjois-Suomen poikkileikkausten ylittävä voimajohto on nyt sarjakompensoitu. Parhaillaan Keski-Suomen poikkileikkauksen sähkön siirtokykyä kasvatetaan myös rinnakkaiskompensoinnilla. Tämän Pohjois-Suomenkin poikkileikkaukseen myönteisesti vaikuttavan hankkeen ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2023 aikana.

”Kyseessä on nopea, kustannustehokas ja ympäristöystävällinen tapa, joka mahdollistaa satojen megawattien lisäyksen ilman uuden voimajohdon rakentamista”, Seppänen kertoo.

Lisäksi Fingrid tutkii johtojen kuormitettavuutta reaaliaikaisesti mittaavan DLR- eli Dynamic Line Rating -teknologian sekä tuotannon ja kulutuksen jouston hyödyntämistä.

Keski-Suomen poikkileikkauksessa siirrettävää sähkötehoa rajoittaa vielä tällä hetkellä muun muassa leikkauksen eteläpuolella sijaitsevien sähköasemien jännitteen putoaminen mitoittavan vian jälkeen.