Mikä on tämä EnergyVaasaksi itseään kutsuva Pohjoismaiden suurin energiateknologian klusteri ja kuinka se on syntynyt?
– EnergyVaasa-osaamiskeskittymän historia ulottuu vuosikymmeniä sitten Vaasaan asettuneeseen teollisuuteen. Klusterin menestys perustuu moottoriteknologiaan, tehoelektroniikkaan sekä sähköalan ja -verkon komponentteihin yhdistettynä kansainvälisyyteen. Näiden alojen osaaminen on säilynyt ja kehittynyt, koska täällä on myös alan koulutusta joka koulutusasteelle, kertoo Vaasan Sähkö Oy:n toimitusjohtaja Hannu Linna. Hän on ollut mukana EnergyVaasa -brändin rakentamisessa alusta asti, liki parikymmentä vuotta.
Vaasan Sähkön rooli klusterissa on huolehtia yritysten sähköinfrasta kilpailukykyiseen hintaan. Se on myös asiakas- ja yhteistyösuhteessa moniin toimijoihin.
EnergyVaasa ei ole perinteinen toimialakeskittymä, sillä siihen kuuluu monen eri alan toimijoita, joita tarvitaan klusterin tuotteiden suunnittelussa, valmistamisessa, markkinoinnissa, käyttämisessä tai asiakkaille toimittamisessa.
Klusterin veturiyritykset, Wärtsilä ja ABB ovat 1990-luvulta lähtien luoneet alueelle vahvaa alihankkijaverkostoa. Verkosto yhdistettynä osaamispohjaan on ollut ja on edelleenkin mainio kasvuympäristö uusille startup-yrityksille. Etenkin 2000-luvulla kasvua vauhditti rahoituksen saaminen hyville liikeideoille. Myös voimakas verkostoyhteistyö, yhteistyö koulutuksessa, kehittämisessä ja markkinoinnissa on ollut tärkeää koko klusterin kehittymiselle.
Uusiutuvan energian ratkaisut, älykkäät sähköverkot, energiatehokkuutta lisäävät tuotteet, Smart Power Generation -voimalaitokset sekä energiatehokkaat merenkulun ja rakentamisen ratkaisut ovat esimerkkejä tuoteryhmistä, joita Vaasan seudulla tuotetaan. Suurin osa tuotannosta viedään ulkomaille, ja osa yrityksistä onkin melko tuntemattomia kotimaassa.
Teslan akkutehdashakemus nosti tunnettuutta
Tammikuussa 2017 Vaasa nousi kotimaassa lööppeihin, kun alueelta lähti Suomen virallinen hakemus Teslan akkutehdaspaikkakunnaksi. Seudun energiateknologiakeskittymä, tutkimus- ja koulutusmahdollisuudet, lähiseudun laajat litiumvarannot sekä yhteistyö koboltin jalostajan ja nikkelin tuottajan kanssa olivat kansallisella tasolla Vaasan hakemusta puoltavia asioita.
Toistaiseksi Teslan päätökset Euroopan tehtaan rakentamisesta ovat viivästyneet, mutta Vaasassa uskotaan vahvasti ainakin yhden akkutehtaan rakentamiseen alueelle.
– GigaVaasa-tehdasalueen valmistuminen on herättänyt muidenkin akkuvalmistajien kiinnostuksen. Koko akkutoimialaan on tullut vuodessa hurjasti vauhtia, vaikka nyt on kyse vasta akkuteollisuuden ensimmäisestä aallosta, kaupunginjohtaja Tomas Häyry toteaa.
Häntä ei pelota mahdollisen akkutehtaan mukanaan tuoma kaupunkirakentamisen paine, vaikka infraa tarvittaisiin tuhansille ihmisille. Vaasalla on hyvässä muistissa kokemus 2000-luvulla tapahtuneesta energiaklusterin voimakkaasta kasvusta.
Myös Vaasan seudun sähköinfra kestää kasvavan rakentamisen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Fingrid on rakentanut uusiksi koko kantaverkon Länsirannikon alueella. Vanhentuneet ja alimittaisiksi jääneet 220 ja 110 kilovoltin sähköverkot korvattiin 400 ja 110 kilovoltin johdoin ja sähköasemin. Yksi uusi 400/110 kilovoltin sähköasema rakennettiin Tuovilaan Vaasaan, aivan lähelle GigaVaasa-tehdasaluetta.
– Nyt tehdään suunnitelmia myös mahdollisen merikaapeliyhteyden toteuttamisesta Vaasan kohdalta Ruotsiin, kunhan vaihtosähköyhteys pohjoisesta ensin 2020-luvulla valmistuu, Fingridin asiakaspäällikkö Petri Parviainen sanoo.
Hajautettua, uusiutuvaa ja älykästä
Sähköalan osaamisen keskittyminen seudulle on kasvattanut alan yritysten määrää. ABB:n rinnalle ovat syntyneet esimerkiksi VEO, Danfossin muutama vuosi sitten ostama Vacon, Schneiderin ostama VAMP, The Switch ja Arcteq. Näissä yrityksissä syntyy muun muassa uusiutuvan aurinko- ja tuulivoiman kokonaisratkaisuja ja erikoistuotteita.
Hajautetun energiantuotannon lisääntyminen ja uusiutuvan energian kasvu ovat kiihdyttäneet myös älykkäiden sähköverkkojen tutkimusta. Vaasan Sundomin kylässä on vuodesta 2014 lähtien ollut menossa ABB:n, Vaasan Sähkön, Elisan ja Vaasan yliopiston yhteinen tutkimus- ja pilotointialue. Tavoitteena on uusien teknologiaratkaisujen avulla turvata luotettava ja kustannustehokas sähköntoimitus niin maakaapelia kuin avojohtoja myöten.
Wärtsilän moottoreiden hyödyntäminen hajautetussa energiantuotannossa on merkinnyt paljon energiaklusterille. Vaikka Wärtsilä valmistaa edelleen maailman parhaimpiin kuuluvia laivamoottoreita, sen moottoriteknologiaan perustuvia vähäpäästöisiä Smart Power Generation -voimalaitoksia markkinoidaan esimerkiksi uusiutuvan energiantuotannon rinnalle nopeasti reagoivaksi säätövoimaksi. Muutaman vuoden ajan Wärtsilä on tarjonnut asiakkailleen myös tuoterepertuaariinsa sopivia aurinkovoimaratkaisuja.
Kaikkiaan noin 90 prosenttia koko maan sähkö- ja automaatioalan tutkimuksesta ja tuotekehityksestä tehdään Vaasan alueella, arvioi VaasaEnergy. Se näkyy myös siinä, että missään muussa alle 70 000 asukkaan kaupungissa ei ole kolmea kansainvälisillä markkinoilla toimivaa suojarele-valmistajaa!
Oppilaitoksilta soveltavaa tutkimusta
Vaasassa toimivat ammattiopistot, ammattikorkeakoulut ja yliopistoyksiköt kouluttavat seudun yrityksille osaavaa työvoimaa. Työpaikkoja alueella on hyvin tarjolla etenkin tekniikan alan koulutuksen saaneille.
Oppilaitokset tekevät myös soveltavaa tutkimusta yritysten tarpeisiin. Esimerkiksi Vaasan yliopiston VEBIC-tutkimusalustan laboratoriossa tutkitaan tällä hetkellä polttomoottoreiden polttoaineita, ohjausjärjestelmiä ja pakokaasun puhdistusjärjestelmiä yhteistyössä mm. Wärtsilän kanssa. Samantapainen alusta on suunnitteilla myös älykkäiden sähköverkkojen tutkimiseen.
Energiaklusterin suurimmat työnantajat:
• Wärtsilä 2 800 työntekijää
• ABB 1 800 työntekijää
• Danfoss 650 työntekijää
• VEO 300 työntekijää
• Citec (Vaasa) 270 työntekijää
Lähde: Vaasan kaupunki 2016/17
