Fingridin ICT:ssä on viime vuosina etsitty keinoja, joilla vastata sähköverkon muuttuviin tarpeisiin, ja pyritty ymmärtämään, mitä muutos tarkoittaa kantaverkkoyhtiölle käytännön tasolla. Fingridin ICT-johtaja Kari Suomisen mukaan uudet tarpeet ovat nyt pääosin selvillä ja seuraavan parin vuoden aikana tapahtuu paljon.
– Kahden vuoden päästä olemme jo uudessa maailmassa: meillä on valmiit järjestelmät varttitaseeseen, ja reaaliaikaisen järjestelmänohjauksen elementit alkavat olla muutenkin kunnossa. Myös datahub-järjestelmä, Fingridin suurin tietojärjestelmäinvestointi otetaan käyttöön alkuvuodesta 2022.
Suomisen mukaan tärkeimmät oivallukset ovat tulleet vastaan kahden kehitysprojektin kautta.
Toimiva datahallinta seuloo olennaisen tiedon
– Sähköasemien digitaalisten valvontaratkaisujen kehityshanke pakotti meidät ajattelemaan uusiksi suhdettamme dataan. IoT-teknologiaa hyödyntävät valvontaratkaisut tuottavat valtavan määrän dataa, josta pitää poimia reaaliaikaisesti loppukäyttäjälle oleellinen tieto.
Fingridin ICT:ssä onkin viime aikoina keskitytty datahallinnan kehittämiseen, jotta se mahdollistaa uusien järjestelmien kehittämisen ja toiminnan. Yksi iso haaste on yhdistää Fingridin omista ja ulkopuolisista järjestelmistä tulevat datavirrat ja ohjata oleellinen tieto eri sidosryhmille ymmärrettävässä muodossa.
– Tulevaisuudessa verkon osapuolet aina käyttötoiminnasta sähkömarkkinoihin ja omaisuudenhallintaan tulevat hyödyntämään data-alustaamme ja sen kautta kulkevaa reaaliaikaista tietoa.
Sidosryhmille datan hallintamallin kehittyminen on jo näkynyt esimerkiksi asiakasdatan laadun parantumisena ja avoimen datan palvelun parempana käytettävyytenä.
DoIT-toimintamalli ohjaa kysymään asiakkaalta
Toinen ICT:n toimintakulttuuria eteenpäin nytkäyttänyt hanke oli asiakkaiden palveluportaalien uudistamisprojekti.
– Alkuperäinen tavoite oli korvata vanhat asiakkaiden extranetit uudella käyttöliittymällä. Asiakkaiden tarpeita kartoittaessa löysimme kuitenkin aivan uuden tarpeen, johon lähdimme vastaamaan. Keskeytyssuunnittelu-palvelu julkaistiin ensimmäisenä palveluna uudessa asiakasportaalissa. Sen kehitys perustui aiempaa tiiviimpään dialogiin asiakkaiden kanssa ja palvelua tehtiin tiiviissä sprinteissä ulkopuolisten palvelutoimittajien kanssa, Suominen kertoo.
Vaikka Fingridin eri yksiköissä on hyödynnetty moderneja palvelukehityksen menetelmiä jo pidempään, kantaverkkoyhtiön toimintaympäristöön räätälöity toimintamalli on puuttunut. Tammikuussa julkaistu, palveluportaalien kehittämisen oppien pohjalta tuotteistettu DoIT-palvelu täytti tämän tarpeen.
– DoIT-tiimeissä palvelut toteutetaan alusta alkaen liiketoiminnan tarpeita vastaamaan yhdessä palvelutoimittajien kanssa, muun muassa uusinta pilviteknologiaa hyödyntäen. Saamme nopeasti näkyvää tulosta aikaan ja tuote päivittyy koko ajan, sen sijaan, että tulisi isoja kertaluontoisia päivityksiä, Suominen kertoo.
Suomisen mukaan asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä DoIT:n tuottamiin palveluihin ja kiitelleet kehitystyöhön osallistamisesta. Moni toiminnallisuus on saanut alkunsa dialogista asiakkaiden kanssa.
– Asiakkaat pääsevät esimerkiksi kirjautumaan meidän asiakasportaaliimme oman organisaationsa tunnuksilla. Tiedot käyttäjien oikeuksista päivittyvät automaattisesti meidän ja asiakkaiden järjestelemien välillä, mikä parantaa myös tietoturvaa.
Aktiivinen dialogi parantaa tietoturvaa
Myös tietoturvan rooli osana ict-toimintoja on muuttunut. Fingridin tietoturvapäällikkö Jyrki Pennanen kertoo, että konkreettisena esimerkkinä tästä ovat tietoturvan auditoinnit. Kun aiemmin tietoturva-auditoinnit tehtiin valmiiseen ohjelmistoon, DoIT-tiimeissä tietoturvan asiantuntijat – sekä sisäiset että ulkoiset – osallistuvat palveluiden kehittämiseen alusta lähtien.
– Se helpottaa myös liiketoimintaa, kun yllätyksiä ei tule suuntaan tai toiseen projektin loppuvaiheessa. Pahimmillaan on ollut tilanteita, joissa jokin hankittu järjestelmä ei asetukaan meidän arkkitehtuuriimme niin, että tietoturva voidaan varmistaa, Pennanen kertoo.
Pennasen mukaan dialogia pitää käydä enemmän myös muiden verkon toimijoiden kanssa. Menossa oleva alan kehitys ja sitä kautta järjestelmien yhteen kytkeytyminen lisää tietoturva-aukkojen potentiaalista määrää.
– Sähköverkon toiminta perustuu yhä enemmän monimutkaiseen teknologiaan. Kun suunnittelemme alan uusia palveluita, meidän pitää toimia yhdessä energia-alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on löytää kaikille sopivat järjestelmät ja ennen kaikkea yhteiset toiminta-tavat tietoturvan varmistamiseen kaikissa tilanteissa.
