Suomessa aurinkosähkön teollisen kokoluokan käyttömahdollisuudet korostuvat suurten yritysten omaan käyttöön suunnatussa sähköntuotannossa. Ainakin toistaiseksi maamme suurimmat aurinkovoimalat ovat kansainväliseen mittakaavaan verrattuna pienehköjä, etupäässä kiinteistö- tai yrityskohtaisiin tarpeisiin rakennettuja hankkeita.
Suomen suurimman aurinkopuiston laajennushanke Nurmossa on nostanut teollisen mittakaavan aurinkovoiman osaksi energiakeskustelua, kun liha- ja ruoka-alan yritys Atria toimii edelläkävijänä aurinkosähkön teollisessa käyttöönotossa.
Yrityksen Nurmon tehtaan yhteydessä oleva, vuonna 2018 käyttöönotettu voimala käsittää yhteensä noin 22 000 aurinkopaneelia maa- ja kattoasennuksina, jotka vastaavat noin 5 000 megawattitunnin vuotuista sähköntuotantoa. Vuoden 2022 aikana käyttöönotettavan uuden laajennusosan myötä Atrian vuotuinen aurinkosähkön tuotanto on yli 9 000 megawattituntia.
Ennakoitavuutta mallinnuksilla
Herman Böök pohtii aurinkosähkön tuotannon mallintamista ja siihen liittyviä sovelluksia Suomen oloissa väitöstutkimuksessaan Photovoltaic Output Modeling: Monitoring, Forecasting, and Applications.
“Aurinkosähkön vuorokausi- ja vuodenaikaisvaihtelu asettaa tiettyjä reunaehtoja, ja tulee pidemmän päälle jossain määrin hankaloittamaan aurinkosähkön laaja-alaista hyödyntämistä Suomen sähköntuotannossa”, hän toteaa tutkimuksessaan.
Böök tutki väitöksessään muun muassa mallinnuksen hyödyntämistä kiinteistöautomaatiossa, aurinkosähkön pientuotannon kannattavuuslaskelmissa ja tulevaisuuden sähkömarkkinoille sijoittuvassa kysyntäjoustoa hyödyntävässä virtuaalivoimalakokeilussa.
Tuotanto on säästä riippuvaista, joten mallintamisen ytimessä ovat sääparametrit, tärkeimpinä auringon säteilymäärä ja ilman lämpötila. Sääsyötteenä voidaan tarpeen mukaan hyödyntää esimerkiksi maanpintahavaintoja, satelliittidataa tai numeerisia sääennusteita.
“Satelliittidata soveltuu parhaiten tuottamaan ennusteita muutamaksi tunniksi eteenpäin, jonka jälkeen numeeriset sääennustemallit astuvat kuvioihin. Aurinkosähkön yleistä tuotantopotentiaalia voidaan kartoittaa esimerkiksi pitkien maanpinta- tai satelliittihavaintoaikasarjojen avulla”, Böök sanoo.
Osana saksalaista Ib vogt -konsernia toimivan IBV Suomen maajohtaja Marja Kaitaniemi vahvistaa, että aurinkovoiman hankekehitysvaiheessa ennusteiden painopiste on satelliittidatassa. Kasvun myötä sääennusteisiin perustuvasta mallinnuksesta tulee yhä tärkeämpi työkalu.
“En näe mitään esteitä suomalaisen aurinkovoiman kasvulle. Esimerkiksi IBV Suomi valmistelee parhaillaan Uuteenkaupunkiin uutta aurinkoenergian tuotantoaluetta. Kyse on 200 megawatin hankkeesta Kalannin itäpuolelle, missä on vahva sähköverkko ja hyvä määrä aurinkosäteilyä”, Kaitaniemi kertoo.
Kilpailukyky kohdilleen
Fortum aloitti toiminnan Intiassa vuonna 2012 ja on alusta lähtien keskittynyt siellä aurinkoenergiaan. Ensimmäinen aurinkovoimalaprojekti oli kokoluokaltaan viisi megawattia. Vuonna 2019 ja 2021 valmistuneet Pavagada 2 ja Jaisalmer ovat jo huomattavasti suurempia, eli yli 300 megawatin voimaloita.
“Fortumilla on tähän mennessä ollut Intiassa puolenkymmentä aurinkovoimalaprojektia, jotka kattavat yhteensä noin tuhat megawattia. Kasvua ovat puoltaneet hyvät aurinko-olosuhteet ja koko elinkaaren yli laskettujen tuotantokustannusten suotuisa kehittyminen Intian-markkinoilla”, kertoo Fortumin tuuli- ja aurinkovoiman hankekehitysjohtaja Mikko Iso-Tryykäri.
Fortumin kokemukset teollisen mittakaavan aurinkovoimasta perustuvat viimeisimpään teknologiaan ja suurten toimitusketjujen hallintaan. Kun esimerkiksi aurinkopaneeleja ostetaan isoja määriä kerrallaan, niitä saadaan selvästi edullisemmalla hinnalla.
Maailmalta saaduista opeista on hyötyä myös Suomessa, mutta oleellista on saada aurinkovoiman kilpailukyky kohdalleen.
“Aurinkovoiman kehitystä on vaikea ennakoida, sillä toisinaan teknologiat kehittyvät ennusteita nopeammin. Suomessa aurinkovoiman huippukäyttöajat jäävät kolmasosaan tuulivoiman huipun käyttöajoista, mutta sähköverkoissa ne tukisivat hyvin toisiaan ”, Iso-Tryykäri arvioi.
Marja Kaitaniemi korostaa, että jo nyt aurinkovoimahankkeiden parissa toimivilla yrityksillä on hyvät edellytykset viedä kehittyvää markkinaa eteenpäin.
“Kokemuksemme mukaan suomalaiset maanomistajat ovat kiinnostuneita aurinkovoimahankkeista ja kunnat sekä viranomaiset suhtautuvat niihin positiivisesti. Myös yhteistyö Fingridin kanssa on ollut helppoa ja sujuvaa.”
