Minulla itselläni on sähkömarkkinoiden kaksoisrooli. Sähkömarkkinoiden ruohonjuuritasolla olen aktiivinen sähkömarkkinatoimija omakotitalossani Tuusulassa ja vapaa-ajan asunnossani Sysmässä: sähkölämmitystä, lämpöpumppuja, lämminvesivaraajia, sähköautoja ja aurinkosähkön tuotantoa. Toisaalta työssäni Fingridissä tarkastelen sähkömarkkinoiden toimintaa ylätasolla Euroopassa ja Suomessa.
Kun sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1990-luvun puolivälissä, keskeisenä ajatuksena oli parantaa kuluttajien asemaa ja nostaa kuluttajat sähkömarkkinoiden keskiöön. Sähkömarkkinat ovatkin toimineet kuluttajien hyväksi lähes 30 vuoden ajan. Kuluttajan näkökulmasta tärkein mittari markkinoiden toimivuudesta on ollut edullinen sähkön hinta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan sotki kaiken: hinnat nousivat hurjiksi ja puhuttiin jopa sähköpulan mahdollisuudesta. Sähkömarkkinat välittivät sähkön hinnan muodossa meille kaikille viestin äärimmäisen poikkeuksellisesta tilanteesta.
Vastaavalla tavalla markkinat korjasivat tilanteen nopeasti, kun sähkön käyttäjien aktiivisuuden ja leudon sään avittamina sähkön tuotannon perustekijät ja hinnat saatiin normalisoitua. Pitkälti kyse oli Venäjän aiheuttamasta kaasun niukkuudesta kaikkialla Euroopassa.
Sähköllä on valoisa tulevaisuus
Tunnelin päässä on kuitenkin valoa – ja paljon!
Suomi investoi hyvää vauhtia uuteen sähköntuotantoon, joka tulee Olkiluoto 3:n jälkeen perustumaan kasvavalle tuulivoimalle. Suomi on pian sähköntuotannossa vuositasolla omavarainen, ja jatkossa meillä riittää sähköä jopa vietäväksi naapurimaihin. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt lähestyvät hyvää vauhtia nollaa.
Tuulivoima aiheuttaa sähkön hintaan suurta vaihtelua, mutta sähkön keskihinta painuu kohti sotaa edeltänyttä hintatasoa. Kun tähän lisätään vielä sähkön korkea toimitusvarmuus, paketti on kuluttajan kannalta upea: tarjolla on luotettavaa, edullista ja puhdasta sähköä!
Sähköjärjestelmän kehitys tarkoittaa sitä, että kuluttaja astuu toden teolla markkinoiden keskiöön.
Omakotiasujan näkökulmasta sähköjärjestelmän kehitys tarkoittaa sitä, että kuluttaja astuu toden teolla markkinoiden keskiöön. Ja me kaikki voimme itse tehdä valintamme.
Osa kuluttajista haluaa varmasti jatkossakin ostaa sähköä kiinteällä hinnalla, ja se onnistuu, kun sähkön johdannaismarkkinat toipuvat sodan aiheuttamasta shokista. Toisaalta aktiiviset omakotiasujat haluavat hyödyntää lisääntyvää sähkön hinnan vaihtelua ja alentaa tällä tavoin sähkölaskuaan.
Sähkömarkkinoilla tulee jatkossa olemaan yhä enemmän alennusmyyntejä, joita kuluttajan on helppo hyödyntää. Aktiiviset kuluttajat valitsevat niin sanotun pörssisähkön, jossa sähkön hinta vaihtelee tunneittain – jatkossa jopa 15 minuutin välein.
Sähkön kulutuksen ajoittamisesta saatiin menneen talven aikana oppia, kun monet kuluttajat siirsivät kulutustaan pois kalliiden tuntien ajoilta Fingridin Tuntihinta-sovellusta hyödyntäen.
Omakotiasujille mahdollisuuksia sähkön hinnan vaihteluiden hyödyntämiseen tarjoavat sähkölämmitys, lämpöpumput ja lämminvesivaraaja.
Sähköauton lataus voidaan tehdä silloin, kun sähkö on edullista – jonottamatta, omasta latausasemasta. Aurinkopaneelit tarjoavat omakotiasujalle mahdollisuuden tuottaa sähköä itse. Paikallisesti tuotettua sähköä kannattaa käyttää itse mahdollisimman tehokkaasti. Kuluttajan ei tarvitse jatkuvasti seurata sähkön hintaa, vaan kaikkea tätä hoitavat helppokäyttöiset automaatiojärjestelmät, joita on jo markkinoilla ja lisää on tulossa.
Vaikka mennyt talvi onkin ollut vaikea monelle sähkönkäyttäjälle, tulevaisuus näyttää erittäin valoisalta omakotiasujan näkökulmasta.
Artikkeli on julkaistu myös Omakotilehdessä 2/2023.
