– Sähkömarkkinoiden muutos on lisännyt tarvetta saada käyttöömme aiempaa huomattavasti nopeammin toimivaa reserviä, sanoo Fingridin asiantuntija Mikko Kuivaniemi.
– Sähköjärjestelmän inertian määrä on pienentynyt ja pienenee jatkossakin. Inertian määrän laskiessa sähköjärjestelmän kyky vastustaa taajuuden muutoksia heikkenee. Inertia pienenee, koska perinteistä sähköntuotantoa, kuten Suomessa lauhdevoimaa ja Ruotsissa ydinvoimaa poistuu järjestelmästä.
Inertian ollessa pieni tilanne muuttuu kriittiseksi erityisesti silloin, kun iso laitos, kuten ydinvoimala, putoaa yllättäen pois verkosta. Vaarana on, että sähköjärjestelmän taajuusmuutokset kasvavat liian suuriksi.
– Jos taajuus muuttuu liikaa, pitää viimeisenä keinona kytkeä suuri määrä kulutusta pois verkosta, jotta järjestelmä pelastuu. Tähän ei normaalitilanteessa haluta joutua. Taajuusohjattu häiriöreservi ei ole tarpeeksi nopea reagoimaan näihin muutoksiin inertian ollessa pieni. Siksi tarvitaan nopeaa taajuusreserviä, FFR:ää.
FFR reagoi sähköntuotannon muutoksiin vähentämällä kulutusta tai lisäämällä tuotantoa noin yhdessä sekunnissa. Sen nopeusetu on huomattava taajuusohjattuun häiriöreserviin verrattuna, josta 50 prosenttia aktivoituu 5 sekunnissa ja 100 prosenttia 30 sekunnissa.
Tähän saakka pienen inertian aikoina, kuten kesäisin, isojen voimaloiden tuotantotehoa on rajoitettu.
– Pitkäaikaisesti näin ei kannata toimia, koska silloin puutumme energiamarkkinoiden toimintaan. Se ei ole kansantaloudellisesti tehokasta. Nopea taajuusreservi on huomattavasti parempi tapa hoitaa nämä tilanteet.
Fingrid rakentaa FFR-markkinapaikan vuoden 2020 kevääseen mennessä. Se avaa uuden ansaintamahdollisuuden niille sähkön kulutuskohteiden ja energiavarastojen omistajille, jotka pystyvät säätämään tehoaan nopeasti.
