Näköpiirissä fossiilivapaa teräs

Teknologian ja tuotantoprosessien kehittymisestä huolimatta terästuotannolla on edelleen merkittävä hiilijalanjälki. Tämä muuttuu tulevaisuudessa, sillä SSAB on yhteistyössä kaivosyhtiö LKAB:n ja energiayhtiö Vattenfallin kanssa kehittänyt uutta tuotantomenetelmää, mikä perustuu vedyn hyödyntämiseen raudan pelkistämisessä.

SSAB:n ympäristöjohtaja Harri Leppänen kertoo, että muutoksen taustalla on globaalin ilmastohaasteen tiedostaminen, siihen liittyvät ilmastopoliittiset linjaukset sekä ymmärrys siitä, että myös asiakkaat haluavat pienentää hiilijalanjälkeään. SSAB:n jätti-investoinnin arvioidaan vähentävän hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin yhdeksän miljoonaa tonnia vuodessa. Suomen osalta tämä tarkoittaa seitsemää prosenttia kaikista maamme hiilidioksidipäästöistä ja Ruotsissa lukema on kymmenen prosenttia.

– Olemme masuuniraudan valmistuksen tehokkuudessa maailman huippuluokkaa, mutta sillä sektorilla on enää vähän tehtävää. Koska kyseistä teknologiaa on vaikea parantaa, haluamme suunnata katseemme uusiin ratkaisuihin eli tässä tapauksessa vetyyn, Leppänen sanoo.

Uusi tuotantotapa vaatii valtavasti sähköä

Suomessa ja Ruotsissa edellytykset teollisen mittakaavan vetypelkistykselle ovat hyvät, sillä Pohjois-Ruotsista on saatavilla hyvälaatuista ja helposti pelkistyvää rautamalmia. Toinen fossiilivapaan teräksen perusedellytyksistä on luotettava ja fossiilivapaasti tuotettu sähkö, jonka kulutus tulee kasvamaan vetypelkistyksen myötä. Esimerkiksi SSAB:n Raahen tehtaan rautamäärän tuottaminen vedyn avulla edellyttää noin kymmenkertaista määrää sähköä nykyiseen verrattuna.

– Fingrid rakennutti Siikajoelle vuonna 2014 uuden sähköaseman 110 kilovoltin verkon solmupisteeksi palvelemaan paikallista energiankulutusta. Tuolloin SSAB:n Raahen tehtaalle vedetyn syöttöjohdon pituus lyheni kolmanneksella. Nykyiset 2×110 kilovoltin voimajohdot Siikajoelta Raaheen riittävät toistaiseksi kaupungin ja teollisuuden tarvitseman sähkön siirtoon. Edessä on kuitenkin suuria muutoksia, sanoo Fingridin asiakaspäällikkö Petri Parviainen.

SSAB:n Raahen tehdas ottaa käyttöön ensimmäisen valokaariuunin vuonna 2029 ja toisen noin vuonna 2040, mikä tarkoittaa melkoista hyppäystä ylöspäin sähkön tarpeessa. Sitä varten on suunnitteilla Raahen tehtaan liittäminen 400 kilovoltin verkkoon, jonka liityntäpiste on noin 30 kilometrin päässä tehtaasta. Kyse on valtavasta projektista, mutta muita vaihtoehtoja kasvavan sähkön tarpeen täyttämiseksi ei kuitenkaan ole.

– Raahen tehtaalle ulottuvan verkon on kestettävä todella suuria kuormia. Uudentyyppisen tuotannon pyöriessä täydellä teholla tarvittava vedyn tuotanto mukaan lukien puhutaan vertailun vuoksi noin koko Helsingin kaupungin tarvitsemasta megawattimäärästä. Tällaiset pistemäiset tehot ovat Suomen mittakaavassa harvinaisia, Parviainen toteaa.

Vetyosaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa

SSAB:n, LKAB:n ja Vattenfallin HYBRIT-hanke siirtyi elokuun lopulla seuraavan vaiheeseen, kun Ruotsin Luulajassa avattiin uuden tuotanto-tavan koelaitos. Siellä tehtävän pilotoinnin on tarkoitus jatkua vuoteen 2024 saakka. Vuonna 2025 SSAB käynnistää uuden HYBRIT-demolaitoksen. Sen jälkeen tähtäimessä on siirtyminen kaupallisen mittakaavan tuotantolaitoskokeisiin ja tarvittaviin teknologiamuutoksiin. Ensimmäiset fossiilittomat terästuotteet on tarkoitus saada markkinoille vuonna 2026.

– Hankkeeseen liittyviä kokeiluja tehdään edelleen muun muassa pelkistysprosessissa käytettävän vedyn varastoinnin osalta. Meille on todella tärkeää, että vedyn ympärille muodostuu oma ekosysteemi, joka vauhdittaa omalta osaltaan projektin etenemistä. Tällainen yhteistyö mahdollistaa myös uusia avauksia tulevina vuosina, korostaa Leppänen.