Kantaverkkoyhtiö Fingrid rakentaa parhaillaan Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnätin kanssa uutta 400 kilovoltin voimajohtoa, joka kulkee Muhoksen Pyhänselästä Keminmaan kautta Ruotsin Messaureen.
Tämän Aurora Lineksi kutsutun, 380 kilometriä pitkän sähköyhteyden on määrä valmistua kokonaisuudessaan vuoden 2025 aikana.
Syksyllä 2022 alkaneessa ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan 153 kilometriä pitkä voimajohto Pyhänselän Muhoksesta Viitajärven sähköasemalle Tornioon. Viitajärvelle valmistuu silloin uusi sähköasema ja Oulun Isomaalle sarjakompensointiasema.
”Rakentaminen on pääosin tehty ja parhaillaan tehdään viimeistely- ja siivoustöitä. Käyttöönotto tapahtuu marraskuussa 2024”, kertoo projektipäällikkö Ritva Laine Fingridistä.
Myös Aurora Linen toisen vaiheen työt Tornion Viitajärveltä Ruotsin puolelle ovat jo hyvässä vauhdissa. Kaikkiaan Suomen puolen osuus on 200 kilometriä pitkä.
Ruotsissakin rakennustyöt ovat käynnissä ja käsittävät 180 kilometriä voimajohtoa Vuennonkoskelta Messaureen sekä Messauren sähköaseman ja Isovaaran sarjakondensaattoriaseman laajennuksen.
Suoalueiden perustus- ja pylvästyöt tehdään talvella
Aurora Linen rakentaminen ei ole Suomen puolella edennyt aivan maantieteellisessä järjestyksessä kohti Ruotsin rajaa, koska töiden suunnittelussa on pitänyt huomioida kelien ja maaston vaikutus.
Osa linjasta kulkee suoalueiden läpi, ja siksi suuri osa töistä on ollut pakko ajoittaa talveen, sillä upottavassa maastossa työskentely ei isoilla koneilla onnistu. Raskas kalusto pystyy kulkemaan ja kuljettamaan tarvikkeita paikalle talvitietä pitkin, joka tehdään kantavaksi jäädyttämällä.
”Kesällä on päästy työskentelemään kantavissa kangasmaastoissa, mutta pylväitä on paljon myös soilla, joissa rakentaminen, varsinkin perustustyöt, tehdään talvella. Pylväät on viety talviteitä pitkin paikalle ja myös pystytetty talvella”, Laine kuvailee.
Talvi on työturvallisuuden kannalta haastavaa aikaa, koska silloin on kylmää, pimeää ja liukasta. Työpäivät jäävät lyhyiksi. Viime talvena erityisen kovat pakkaset aiheuttivat ongelmia, sillä koneet eivät toimineet ja työt keskeytyivät päivien ajaksi.
”Toivoimme pakkasta, mutta emme liian kovaa pakkasta, etteivät koneet jäädy ja ihmistenkin työolot muutu vaikeiksi. Yöllä saisi olla –15 astetta, mutta päivällä riittäisi muutama pakkasaste.”
Perustus, pylväs ja johtimen veto
Aurora Line -voimalinjan rakentaminen alkoi puuston ja aluskasvillisuuden raivauksella. Linjaa varten tarvitaan 42 metrin puuton alue, jonka ympärille jää molemmin puolin 10 metrin turvavyöhyke. Kaikkiaan puuta ja aluskasvillisuuta raivataan noin 60 metrin leveydeltä.
Sen jälkeen on vuorossa perustusten teko ja pylväiden pystytys.
”Paikalla pylväät kasataan ja nostetaan pystyyn. Sitten asennetaan johtimet, jotka sidotaan pylväisiin. Sen jälkeen voimajohto on valmis”, Laine kiteyttää.
Sähköasemien rakentaminen etenee samassa tahdissa kuin voimajohtojenkin rakentaminen. Jos johto ehtii ensin valmiiksi, johtimet vedetään portaaliin eli asemalla olevaan päätepylvääseen.
”Linjan käyttöönotto tehdään vasta, kun asema on valmis. Lopulta kaikki voimalinjan osat yhdistetään, ja sitten linjan pitäisi toimia.”
Viimeinen työvaihe on alueen siistiminen.
Yhteistyötä Ruotsin kanssa
Fingrid ja Svenska kraftnät ovat aikatauluttaneet Aurora Linen rakennustyöt yhdessä.
”Alussa pidimme palavereita kahden viikon välein, sitten kuukauden välein ja lopulta harvemmin. Meillä on itsenäiset projektit mutta edelleen on yhteisiä kokouksia, joissa pienet työryhmät käyvät läpi yhteisiä asioita”, Laine sanoo.
Etenkin rajanylityksen aikataulu on tärkeä sovittaa yhteen, jotta Suomen ja Ruotsin ammattilaiset voivat työskennellä turvallisesti, eivätkä päädy samaan pylvääseen yhtä aikaa.
”Kohtaamme Tornionjoen ylityksessä Vuennonkoskella. Ruotsalaiset pystyttivät projektien rajana olevan pylvään Ruotsin puolelle kesällä 2025, minkä jälkeen voimme asentaa Tornionjoen ylittävät johtimet”, Laine tarkentaa.
Lopullinen reitti päätettiin YVA:n perusteella
Ennen Aurora Line -projektia oli YVA-vaihe eli ympäristövaikutuksien arviointi, joka eteni samalla tavalla kuin voimajohtohankkeissa yleensäkin.
Auroa Linella oli aluksi useampi mahdollinen reitti.
”Lopullinen reitti selvisi vasta YVA:n jälkeen, kun saimme selville rakentamisen vaikutukset ympäristölle ja alueen asukkaille”, Laine kertoo.
Ruotsissa tehtiin oma YVA, ja Tornionjoen ylityksessä Suomen sekä Ruotsin ympäristöjen ja asukkaiden tarpeet kohtasivat.
”Kahden maan ympäristönvaikutuksien arviointien sovittaminen on erityistä ja poikkeaa normaalista YVA-prosessista”, Laine toteaa.
Lisää tietoa YVA-menettelystä.
Jos video ei näy, sen voi katsoa täältä.
Tässä juttusarjassa seurataan Aurora Linen vaiheita suunnittelusta käyttöönottoon.
