– Vuositasolla konkretisoituu useita kantaverkon korjaus- tai uudisrakennushankkeita. Joskus uusitaan vanhoja johtoja, jotka ovat tulleet käyttöikänsä loppuun. Kaiken aikaa tehdään perusparannustyötä ja tarvittaessa rakennetaan uutta. Fingridin asiantuntijat tekevät todellisten, perusteltujen tarpeiden pohjalta päätökset siitä, mikä on ajankohtaista juuri nyt, Fingridin verkkosuunnittelun asiantuntija Tommi Raussi kertoo.
Päätökset korjaus- tai uudisrakennuskohteista tehdään harkiten. Projektit etenevät tietyn kaavan mukaan: esisuunnitteluvaiheessa pyritään etsimään voimajohdolle paras mahdollinen reitti. Tämän jälkeen tehdään ympäristöselvitys tai käynnistetään YVA-menettely, ja sen jälkeen siirrytään yleissuunnitteluvaiheeseen.
– Esisuunnittelussa tutkitaan, mistä voimajohtolinja voisi mennä. Lähtökohtana on sijoittaa uudet voimajohdot mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevien yhteyteen. Maastonmuodot eivät Suomessa yleensä tuota ongelmia reittivalinnassa. Asutuksen ja luonnonarvojen huomioimisella on erityisen suuri arvo suunniteltaessa uutta johtoreittiä.
Myös kulttuurihistorialliset kohteet kuten muinaisjäännökset voivat vaikuttaa johtoreittiin.
– Asiantuntijat tekevät tarvittaessa arkeologisen inventoinnin reitistä, ja sen perusteella reittiä on joskus tarve hieman muuttaa, Raussi selittää.
Kunnalliset maankäyttösuunnitelmat ovat vaikuttaneet usein jo vuosien ajan tietyn alueen kokonaissuunnitteluun, joten ne on huomioitava myös voimajohdon reittiä suunniteltaessa. Samoin reitin tekninen toteutettavuus huomioidaan suunnittelussa.
Ympäristövaikutukset selvitetään tarkkaan
Esisuunnittelun jälkeen tehdään joko ympäristöselvitys tai laajempi YVA eli ympäristövaikutusten arviointimenettely.
– Pääsääntöisesti 110 kilovoltin hankkeille riittää suppeampi ympäristöselvitys, mutta sitä suuremmissa hankkeissa meillä on lakisääteinen velvollisuus teettää YVA. YVA:ssa tehdään konsulttityönä selvitys hankkeen ympäristövaikutuksista, ja menettelyn yhteydessä kuullaan laajasti viranomaisia, yhdistyksiä, alueen asukkaita ja maanomistajia. YVA on meille hyvä työkalu suunnittelutyömme pohjaksi, Fingridin projektipäällikkö Mika Penttilä selvittää.
Uhanalaiset eläin- ja kasvilajit ja luonnonsuojelualueet, kuten Natura-alueet, vaikuttavat merkittävästi reittisuunnitelmiin.
– Yhteiskunnassamme ympäristöarvoja kunnioitetaan, ja niiden merkitys kasvaa myös rakennushankkeissa. Luonnonsuojelulaki määrää uhanalaisten lajien suojelusta, ja niinpä ympäristöselvitys tai ympäristövaikutusten arviointimenettely tehdään tarkkaan. Reittimuutosten tarve vaihtelee paljon; joskus kohde voidaan ottaa huomioon pylväspaikkasuunnittelussa ja joskus tarvitaan isompi muutos reittiin, Raussi kertoo.
Yleissuunnitteluvaiheessa kuullaan maanomistajia
Yleissuunnitteluvaiheessa suunnitellaan, minkälainen voimajohdosta teknisesti tulee ja mihin pylväspaikat konkreettisesti tulevat.
– Maanomistajilla ja muilla hankkeesta kiinnostuneilla on mahdollisuus vaikuttaa voimalinjan reittiin sekä YVA-kuulemisten kautta että yleissuunnitteluvaiheessa. Rakennusvaiheen alettua muutoksia reittiin on hankalampaa tehdä. Lähetämme maanomistajakirjeitä ja tiedotamme suunnitelmistamme mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Raussi kertoo.
